Lobbauksen avoimuudesta on puhuttu viime aikoina. Eduskunnan päätös tuhota tiedot vierailijoista kummastutti ja Suomeen on ehdotettu lobbausrekisteriä. Hyvä niin! Oman osamme voimme tehdä me vaikuttamistyötä tekevät. Kepa on jo pitkään julkaissut lausuntonsa ja kannanottonsa verkkosivuillaan ja vuodenvaihteesta lähtien tulemme julkaisemaan asiantuntijoidemme tapaamiset päättäjien kanssa. Kehitysyhteistyölobbaus kun ei ole mitään hämärähommaa, vaan puhumme järjestöjen kanssa yhdessä tuumin maailman köyhien puolesta ja eriarvoisuuttaa vastaan.
Kävimme yhdessä muun muassa Kirkon ulkomaanavun, Lähetysseuran, Solidaarisuuden, Fidan, Plan International Suomen sekä UNDP:n työntekijöiden kanssa tapaamassa kaikki yhdeksän eduskuntaryhmää. Tapasimme kansanedustajia, heidän avustajiaan ja puolueiden työntekijöitä.
Sanomattakin on selvää, että järjestöjen ja eri poliittisten ryhmien näkemys kehitysrahoituksen tasosta tai sisällöstä ei ole kaikilta osin yhteneväinen. Jokaisessa keskustelussa löysimme kuitenkin myös jotain, josta olimme samaa mieltä. Oli mukavaa huomata, että järjestöjen huolenaiheet ja korjausehdotukset otettiin vastaan avoimesti. Erityisen hienoa oli, että kaikki eduskuntaryhmät olivat halukkaita tapaamaan, keskustelemaan ja etsimään yhteisiä näkemyksiä. Sellaista on demokratia parhaimmillaan!
***
Hallituspuolueille järjestöt antoivat myös sapiskaa. Emme tietenkään voi olla tyytyväisiä hallituksen tekemiin valtaviin kehitysyhteistyöleikkauksiin. Hallitusohjelmassa on sitouduttu nostamaan kehitysyhteistyön rahoitusosuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta suunta on ollut päinvastainen. Nyt kun äkkinäiset, tiukkaan taloustilanteeseen vedoten tehdyt ja väliaikaiseksi tarkoitetut leikkaukset on toimeenpantu, kysymys kuuluukin millä tavoin hallitus aikoo pitää kiinni omasta 0,7 lupauksestaan? Sekä keskustan että kokoomuksen piiristä löytyi kannatusta konkreettiselle suunnitelmalle ja aikataululle. Pelkät hyvät aikeet eivät vie meitä perille, vaan hihat on käärittävä nyt.
Keskustan ja kokoomuksen ryhmissä oltiin myös huolissaan siitä, miten YK-järjestöihin kohdistuneet isot rahoitusleikkaukset mahdollisesti vaikuttavat Suomen rooliin ja asemaan YK:ssa.
Sinisten ryhmästä löytyi kannatusta kehitysyhteistyön ohjaamisesta kaikkein köyhimmille ihmisille, joita eivät muut rahavirrat tavoita, sekä tukea tyttöjen ja naisten oikeuksille. Siitä huolimatta, että Suomi on nostanut tasa-arvotyön ykkösprioriteetikseen, on rahoitus laskenut viimeisten vuosien aikana merkittävästi sekä euromääräisesti että suhteellisesti. Siniset pitivät tärkeänä, että Suomi pitää tässä sanansa.
***
Oppositiopuolueiden kanssa järjestöjen tavoitteet ja näkökulmat osuivat yhteen. Useat opposition kansanedustajat nostivatkin kehitysrahoituksen vahvasti esiin täysistunnossa, jossa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Yksi osa tavoitteita on tuki köyhimmille maille niiden omissa ponnisteluissa kohtia kestävää kehitystä. Kehitysrahoitus on tässä tärkeä väline.
Puolueita yhdisti huoli köyhimmille maille ohjattavan kehitysyhteistyön osuuden notkahtamisesta alle aikaisemmin jo saavutetusta ja kansainvälisesti sovitusta 0,2 prosentin tavoitteesta. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva talousarvioesitys ennakoi köyhimmille maille menevän kehitysyhteistyön olevan 0,16 prosentin tasolla, kun vuonna 2015 osuus oli vielä 0,22 prosenttia bruttokansantulosta.
Vasemmiston eduskuntaryhmä oli huolissaan siitä, että Suomen varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on laskussa. Tämä on juuri sitä konkreettista työtä, jonka avulla lisätään koulutusta, vesihuoltoa ja kohennetaan ihmisten elämän edellytyksiä kehitysmaissa. Tapaamisia sekä vasemmiston että sosiaalidemokraattien kanssa sävytti juurijulkaistu Finnwatchin raportti, jossa suomittiin Finnfundin rahastosijoituksia. Yhtä mieltä oltiin siitä, että vain vastuullinen yritystoiminta voi tuottaa kehitystä ja että omistajaohjauksen kautta päättäjillä on valta ja mahdollisuus ohjata yksityisen sektorin kehitysyhteistyötä vastuullisuuden polulla.
Perussuomalaisten ryhmän kanssa kävimme pitkän juttutuokion ja yhteistä näkemystä löytyi muun muassa naisten ja tyttöjen aseman parantamisen merkityksestä. Samoin järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö ja kyky työskennellä lähellä ihmisiä herättivät kiinnostusta. Vihreiden ja kristillisdemokraattien kanssa keskustelimme kansalaisyhteiskunnan kapenevasta tilasta ja siitä, mitä Suomen tulisi tehdä monimuotoisen kansalaistoiminnan tukemiseksi meillä ja maailmalla.
Puhuimme myös ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan kehitysmaiden ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumistoimia. Rkp:n kiinnostuksen herätti Suomen ilmastorahoituksen huolestuttava lasku sekä se, mitä rahoituksella konkreettisesti tehdään.
***
Tapaamiset olivat osa Kepan vaikuttamistyötä kehitysrahoituksen tason ja laadun parantamiseksi. Tapaamisia varten tehtiin tiivis tietopaketti siitä, miltä Suomen kehitysyhteistyö juuri nyt näyttää ja mitä suosituksia järjestöillä on poliittisille päättäjille erityisesti syksyn talousarvioesityksen käsittelyä ajatellen. Lisäksi jaoimme eduskuntaryhmille tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä . Tapaamisten lisäksi järjestimme eduskuntatalolla tempauksen, jossa evästimme kansanedustajat syysistuntokauteen ruisreikäleivin.