Viisi hyvää syytä seurata EU-rahoituskehyksiä
EU-politiikan suuret rattaat ovat taas pyörähtäneet siihen kohtaan, jossa kirjainyhdistelmä MFF alkaa esiintyä keskustelussa kuin keskustelussa.
EU:n monivuotinen rahoituskehys (multiannual financial framework) saattaa kuulostaa terminä etäännyttävältä, mutta on kansalaisjärjestöjen ja kestävän kehityksen kannalta erinomaisen tärkeä ja kiinnostava. Alla viisi syytä miksi.
MFF kertoo jäsenmaiden sitoutumisesta Euroopan tulevaisuuteen
Tuleva rahoituskehys antaa hyvän signaalin siitä, kuinka sitoutuneita EU-jäsenmaat ovat unionin tulevaisuuteen. Jos EU-maat ovat menettämässä uskonsa yhteiseen eurooppalaiseen projektiin, se näkyy erityisesti nykyisten nettomaksajien haluttomuutena paikata Brexitin jättämää aukkoa EU:n budjetissa. EU:n budjetti tulee luonnollisesti joka tapauksessa pienentymään, mutta kuinka paljon on vielä kysymysmerkki. Paljon tulee riippumaan Saksan tämän syksyn vaaleista. Ranskassa Macronin voitto antoi merkittävän tuen EU:lle. Jos myös Saksassa Eurooppa-myönteiset puolueet saavuttavat hyvän tuloksen, voi EU:n tulevaisuus näyttää taas kirkkaalta ja Brexitin vaikutus EU-budjettiin jäädä pieneksi.
Komissio julkaisi kesäkuussa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta keskustelupaperin, jossa on tarjottu erilaisia vaihtoehtoja sen mukaan, halutaanko EU:ta viedä lähemmäs liittovaltiota vai pelkkää yhteismarkkina-aluetta. Nähtäväksi jää, miten jäsenmaat asiaan suhtautuvat.
Kestävää kehitystä vai loputonta kasvua? Katse omassa navassa vai yhteisissä asioissa?
Vaikka EU:n tulevaisuus itsessään on kiinnostava aihe, on vieläkin tärkeämpää, miten budjetti jakautuu eri sektoreille. EU:n nykyinen budjetti jakautuu karkeasti viiteen pääotsakkeeseen, jotka ovat kilpailukyky ja koheesio, luonnonvarat, turvallisuus ja kansalaisuus, globaali Eurooppa ja hallinto. Näistä kaksi ensimmäistä ovat ylivoimaisesti suurimmat, kattaen noin 90 % koko rahoituskehyksestä. Siihen pottiin kuuluu muun muassa EU:n maataloustuet, koheesiorahasto, EU:n avaruusohjelma ja Horisontti 2020 -tutkimusohjelma. Turvapaikkapolitiikkaan kuuluvat toimet rahoitetaan pitkälti kolmannen otsakkeen alta, jonka osuus kokonaisuudesta on 1,5 prosenttia.
Globaali Eurooppa -otsake on luonnollisesti kiinnostanut kehitysyhteistyöjärjestöjä eniten. Siitä rahoitetaan suurin osa EU:n kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta. Yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa rahoittava Euroopan kehitysrahasto on toistaiseksi pidetty EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja budjetin ulkopuolella, mutta senkin tulevaisuus on tällä hetkellä avoin.
Kehitysyhteistyöjärjestöt kannustavat EU-maita pitämään kiinni globaalista vastustaan ja sitoumuksestaan ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Pidämme tärkeänä, että EU:n ulkoiseen toimintaan (etenkin kehitysyhteistyöhön, humanitaariseen apuun ja kriisinhallintaan) varataan tarpeeksi resursseja ja ettei Globaali Eurooppa -otsakkeen suhteellinen merkitys heikkene.
Samalla on tärkeää varmistaa, että myös MFF:n muut otsakkeet noudattavat kestävän kehityksen periaatteita eivätkä keskity vain yksioikoisesti ikuisen talouskasvun tavoitteluun. On kyse sitten niistä maataloustuista, kehitysyhteistyöstä tai investointiohjelmista.
Konsensuksen painopisteet muuttuvat ohjelmiksi
EU hyväksyi kesäkuussa uuden kehityspoliittisen linjauksen, konsensuksen, josta olemme puhuneet paljon viimeisen vuoden aikana. Se, miten konsensus vaikuttaa käytännössä EU:n rahoittamaan kehitysyhteistyöhön, tulee näkymään ennen kaikkea EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja sen toteuttamiseen perustettavien uusien ohjelmien kautta.
Konsensuksessa vahvistettiin köyhyyden vähentäminen kehitysyhteistyön päätavoitteeksi, mutta esimerkiksi muuttoliike ja turvallisuus saivat merkittävästi huomiota osakseen. Tuleeko tämä johtamaan esimerkiksi kiistanalaisen vakautta ja rauhaa tukevan välineen kasvattamiseen tai uuteen muuttoliikevälineen perustamiseen? Entä pitääkö EU vielä kiinni sosiaalisen kehityksen ja ilmastokestävyyden minimirajoista kehitysyhteistyössä? Ja kuinka suuri osuus EU:n kehitysyhteistyöstä edistää jatkossa sukupuolten tasa-arvoa?
Kansalaisjärjestöt ja yritykset kehitysyhteistyön toteuttajina
Kehitysyhteistyön teemojen ja sektoreiden lisäksi MFF-neuvotteluissa määritellään lopulta myös, ketkä EU:n kehitysyhteistyötä toimeenpanevat. Tuleeko EU kasvattamaan tai lisäämään yksityissektorin investointeja vivuttavia blending-instrumentteja tai panostamaan jatkossa enemmän EU:n ja jäsenmaiden yhteisiin erityisrahastoihin?
Konsensukseen on lähes juhlavasti kirjoitettu kansalaisyhteiskunnan merkityksestä kehitykselle, ja siinä tunnustetaan kansalaisjärjestöjen rooli demokratian edistäjinä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolustajina. Lisäksi konsensuksessa todetaan suoraan, että EU ja jäsenmaat ”edistävät kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja lisäävät tukeaan kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen”. Tarkoittaako tämä mahdollisesti kokonaan uuden ohjelman tai rahoitusvälineen perustamista kansalaisyhteiskunnan tilan puolustamiseen?
Joka tapauksessa rahoitusvälineiden yksityiskohdat tulevat ohjaamaan muun muassa sitä, minkä kokoisille järjestöille tai konsortioille rahoitusta myönnetään ja mihin maihin.
Suomen puheenjohtajuuskausi tärkeässä osassa
Viimeisenä muttei meidän kannalta suinkaan vähäisimpänä syynä on mainittava Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi, joka ajoittuu vuoden 2019 jälkimmäiselle puoliskolle. Ottaen huomioon, että uusien ohjelmien ja rahoitusvälineiden tulee käynnistyä vuoden 2021 alusta, nähdään Suomen puheenjohtajuuskaudella vääjäämättä kriittisiä loppusuoran neuvotteluita.
Oman lisäjännityksensä tähän ajankohtaan tuo keväälle 2019 ajoittuvat tuplavaalit, kun Suomessa äänestetään sekä uudesta eduskunnasta että europarlamentaarikoista. Nykyinen Suomen hallitushan on linjannut olevansa enemmän tai vähemmän EU-myönteinen, mutta vastustavansa Suomen nettomaksuosuuden nousemista Brexitin myötä. Minkähänlaisella hallituksella Suomi pääsee vetämään EU-neuvostoa ja MFF-neuvotteluita heinäkuusta 2019?