Jo kolme EU-parlamentin valiokuntaa puoltaa ajatusta, että kehitysvaroja voitaisiin käyttää turvallisuusjoukkojen kehittämiseen epävakaissa maissa, kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomat. Viimeisimpänä aiheen puolesta äänesti heinäkuussa parlamentin oikeusvaliokunta.
Kymmenen EU-maata, Suomi mukana, ovat olleet aktiivisesti ajamassa asiaa. Kysymys repii unionia, sillä osa näkee, että EU:n olisi pysyttäydyttävä perinteisessä kehitysyhteistyön päätavoitteessa, joka tähtää köyhyyden poistamiseen. Näin on päätetty aikoinaan myös Lissabonin perussopimuksessa.
Vihreiden meppi Heidi Hautala kirjoittaa pohjoismaisessa Development Today -kehitysjulkaisussa olevansa huolissaan liikehdinnästä kohti kehitysyhteistyön tarkoituksen avaamista.
”Euroopan kehityspolitiikan olisi pysyttävä tavoitteissaan lopettaa köyhyys ja parantaa ihmisten elämänlaatua. Kasvava EU-avun sotilaallinen suuntaus on sekä laitonta että epäinhimillistä”, Hautala kirjoittaa.
Hautala ei ole kritiikkinsä kanssa yksin, sillä myös esimerkiksi Alde-ryhmään kuuluva Paavo Väyrynen on vastustanut varojen uudelleenohjaamista. Kannanottoja kehitysavun sotilaallistumista vastaan on kuulunut myös Pohjoismaiden vihreän vasemmiston GUE/NGL-ryhmän suunnalta.
Samaten Ruotsi on ollut huolissaan kehitysyhteistyön ja turvallisuuden rajojen hämärtymisestä. Jopa YK:n pääsihteeri António Guterres linjasi vastikään puheessaan New Yorkissa, että kehitysrahoitusta ei tulisi yleisesti uudelleenohjata turvallisuuskuluihin.
Silti monet EU:ssa haluaisivat ujuttaa kehitysrahoitusta kohti muuttoliikkeen hallintaa ja turvallisuussektorin vahvistamista. Asia etenee EU-parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi syksyllä.
Hautala kirjoitti aiheesta myös maaliskuussa Kepan vieraskolumnissaan.