Maanantaina Suomen ulkopolitiikasta vastaavat ministerit nousivat lavalle puhumaan ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä Porissa järjestetyssä SuomiAreenassa. Pakolaistilanne ja Eurooppaan saapuva siirtolaisten määrä aiheuttivat huolta ulkoministeri Timo Soinissa (st.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsessä (kok.).
Soini painotti työnsaantimahdollisuuksia nuorille sekä naisten tasa-arvoisia oikeuksia Afrikan ja Lähi-idän maissa. Muutoin käsissämme on valtava katastrofi 20 vuoden päästä, ulkoministeri varoitti.
”Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko meidän on otettava vastaan heidän tuotteensa reiluilla pelisäännöillä tai otamme vastaan ihmiset. Minusta ensimmäinen vaihtoehto on paras”, Soini linjasi.
Soini piti häpeällisenä, että tietyissä EU-maissa taakanjakoa ei olla noudatettu, kun turvapaikanhakijoita ei olla otettu sovittua määrää. Hän kertoi valvoneensa öitä ihmiskaupan ja salakuljetuksen takia – toiminnan, jota hän luonnehti ”sikamaiseksi”.
Kehitysministeri Mykkänen nosti esille Aasian esimerkin, jossa miljoonat ovat päässeet irti absoluuttisesta köyhyydestä.
”Miksi sitten mustassa Afrikassa tämä absoluuttinen köyhyys kasvaa? Pääsyy on rauhanpuute”, Mykkänen vastasi.
Hän kehui ulkoministeriön ja järjestöjen tärkeää työtä, jota tehdään rauhan eteen ympäri maailmaa, ja mainitsi myös koulutuksen edistämisen tärkeänä prioriteettina. Lähivuosien paine Afrikassa tulee näkymään Euroopassa, hän jatkoi.
”Kotouttamiseen on saatava uusia ratkaisuja. Vanhenevien väestöjen maat voisivat saada tästä kasvua”, Mykkänen esitti.
Kestävä kehitys kaikkien asia
Energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtajana. Hän oli mukana ison puhujajoukon kanssa keskiviikkona SuomiAreenassa keskustelemassa nimenomaan kestävästä kehityksestä.
”Kestävä kehitys on tavoitteellinen tila, onnellisen ihmisarvoisuuden päämäärä”, Tiilikainen määritteli.
Se ei ole pelkästään kehitysmaiden asia, vaan myös Suomen asia, useat panelistit alleviivasivat. Suomikaan ei vielä tavoita kaikkia 17 YK:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteita.
”Jokainen maailman maa on kehitysmaa. Myös Suomella on tehtävää, etenkin ympäristöasioissa. Suomi kuluttaa ja aiheuttaa päästöjä aivan liikaa”, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi.
”Me suomalaiset emme asu yksin tällä planeetalla. Meidän toimillamme on vaikutusta kaukana, ja muiden toimilla on vaikutusta meihin”, ulkoasiainministeriön osastopäällikkö Satu Santala muistutti.
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen painotti, että kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli antaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja viedä kestävän kehityksen agendaa eteenpäin.
Meneekö Suomi oikeaan suuntaan?
Ministeri Tiilikaisen mielestä Suomi on oikeilla raiteilla kestävän kehityksen suhteen, vaikka epäkohtiakin löytyy. Hän nosti menestyksen esimerkeiksi muun muassa Suomen tavoitteet kivihiilen käytön lopettamisesta sekä öljyn käytön puolittamisesta.
”Tällaisia tavoitteita ei monista maista löydy”, ministeri puolusti.
Tiilikaisen mukaan Suomella on velvollisuus jakaa osaamistaan myös muiden maiden hyväksi.
Kansanedustaja Sarkkinen puolestaan arvosteli hallituksen toteuttamia kehitysrahoitusleikkauksia muistuttaen, että rahat ovat pois nimenomaan köyhyyden vähentämisestä.
”Tämä on erittäin huono teko tässä maailman tilanteessa”, Sarkkinen tylytti.
Ulkoministeriön Santalakin otti kantaa kehitysrahoituksen tasoon. Hän muistutti, että Suomi on kaukana kehitysyhteistyön rahoituksen tasosta, johon on sitouduttu YK-tasolla. Suomi ei yllä luvattuun 0,7 prosenttiin, kun tällä hetkellä vain 0,39 prosenttia bruttokansantuotteestamme suunnataan kehitysyhteistyöhön.
Vaikka maailmassa on puolitettu absoluuttinen köyhyys sitten vuoden 1990 tason, edelleen 800 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä.
Ja näihin köyhiin vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos ja konfliktit, joten heitä on vaikeampaa auttaa, kuin ensimmäistä puolikasta joukkoa, Santala muistutti.
Lue myös, mitä järjestöjen organisoimassa paneelissa puhuttiin kehitysrahoituksesta Tarja Halosen ja Li Anderssonin voimin, sekä miten presidenttiehdokkaat keskustelivat SuomiAreenassa ilmastonmuutoksesta.