Harva on eri mieltä siitä, että Yhdysvaltain verojärjestelmä on tuntuvan remontin tarpeessa.
Maan 35 prosentin yhteisöverokanta on yksin maailman korkeimmista, mutta silti verokarhun käteen ei jää suhteessa yhtään enempää kuin Suomessakaan eli noin 20 prosenttia erilaisten poistojen takia, kirjoittaa Kauppalehti.
Samaan aikaan yhdysvaltalainen verojärjestelmä houkuttelee yritykset jättämään voittonsa ulkomaille, mikä myös osaltaan vähentää verotuottoja. Ja porsaanreikiäkin löytyy laeista rutkasti.
On siis selvää, miksi Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump haluaa uudistaa verotusta. Trumpin hallinto julkaisikin huhtikuun lopulla lupaamansa uudistussuunnitelman, joskin yhteen A4-liuskaan jäi asiantuntijoiden mielestä paljon toivomisen varaa.
Veropolitiikan asiantuntija Lauri Finér kirjoitti blogissaan uudistuksen valmistelun olevan tosiasiassa aivan alkutekijöissään.
”Liuskaa voi luonnehtia toivelistaksi, jonka keskeinen sisältö on yritysten ja suurituloisten veronalennuksissa. Liuskan liitteenä ei julkaistu yksityiskohtia tai vaikutusarvioita, joita jättimäiset muutokset kaipaisivat tuekseen”, Finér arvioi.
Kepa tapasi Suomessa vierailleen Kalifornian yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professorin Omri Marianin, joka on perehtynyt juuri Yhdysvaltain verokiemuroihin. Marianin mielestä Trumpin hallinnon julkaisema yksisivuinen on lähinnä ”lista ideoista”.
”Jos minulta kysytään, miten arvioisin Trumpin verouudistusta, sanoisin, että sitä ei ole olemassa”, Marian sanoi suoraan.
”Trump on hyvin epämääräinen veropolitiikassaan. Ei siksi, että hän yrittäisi piilotella aikeitaan tai ollakseen strateginen, vaan siksi, että en usko hänen yksinkertaisesti ymmärtävän veroja. Ja se on todella surullista”, Marian totesi.
Reilusti odottelua luvassa
Kukaan ei tiedä tarkalleen, milloin Valkoisesta talosta saadaan konkreettista tietoa verouudistuksesta. Alun perin uudistus luvattiin vuoden loppuun mennessä, mutta Marian on ”sataprosenttisen varma”, että niin ei tule tapahtumaan.
”Niillä, jotka johtavat nyt hallitusta, on nollakokemus politiikan käytännöstä. He antoivat käytännössä potkut kaikille, joille pystyivät, ja tällä hetkellä Valkoisessa talossa ei ole lainkaan instituutionaalista kokemusta veropolitiikasta”, Marian sanoo.
Trumpin hallinto julkaisi toukokuussa myös odotetun budjettiesityksen, joka teilattiin laajalti juuri verolaskelmien osalta. Marian kiteyttää, että laskelmien ongelma on, että veroalennusten hyötyjä on laskettu alkeellisella tavalla tuplasti.
Budjetissa tavoitteeksi asetetaan alijäämästä eroon pääseminen, ja tämä aiotaan tehdä veroalennuksilla, jotka kasvattaisivat talouskasvua. Budjetissa ei ole kuitenkaan otettu huomioon vajetta, jonka suuret veroalennukset aiheuttavat osaltaan budjettiin, kun verotuloja jää saamatta.
”Kuvailu, että budjetti ei ole kovin konkreettinen, on vähättelyä – se on kirjaimellisesti keksitty.”
Trumpin sivun pituisessa verouudistuksessa ja budjettilaskelmissa kiteytyy ongelma, josta kaikkien valtioiden tulisi olla huolissaan.
”Tästä ei tule olla peloissaan pelkästään Yhdysvallat itse, vaan kaikki maailman maat. Sillä maailman suurinta taloutta hallitsee presidentti, joka ei yksinkertaisesti välitä veropolitiikan yksityiskohdista tai siitä, mitkä tällaisen tärkeän lainsäädännön seuraukset voivat olla.”
Uhka veroparatiisista
Koska Trumpin hallinnon esittelemä alustava suunnitelma on tynkä, kiinnostaa asiantuntijoita republikaanipuolueen viime vuonna esittelemä verouudistusehdotus, jota muutama vaikutusvaltainen republikaanipoliitikko ajaa, Paul Ryan kärkihahmona.
Republikaanien ehdotus olisi hyvin protektionistinen: siinä halutaan siirtyä arvonlisäveron tyyppiseen verotukseen, jossa tuloverotus tapahtuisi maassa, jossa itse myynti tapahtuu. Myynnistä saisi vähentää esimerkiksi palkkakustannukset.
”Jos ehdotus toteutuisi, olisi todella vaikeaa siirtää tuloja Yhdysvalloista muualle, mutta olisi toisaalta todella helppoa siirtää tuloja muualta Yhdysvaltoihin. Ja tämä tarkoittaisi, että jotkut Yhdysvaltojen kauppakumppaneista saattaisivat alkaa kohdella Yhdysvaltoja veroparatiisina”, Marian avaa.
Republikaanisuunnitelmassa on vielä paljon ongelmia ja kysymysmerkkejä. Se rikkoisi sellaisenaan Yhdysvaltain solmimia verosopimuksia, eikä noudattaisi myöskään kansainvälisen kauppajärjestö WTO:n sääntöjä.
Muiden maiden reaktiot on Marianin mukaan sivuutettu täysin molemmissa suunnitelmissa, sekä Trumpin että republikaanien.
”Jos katsoo republikaanien suunnitelmaa, se näyttää loistavalta Yhdysvaltain näkökulmasta. Mutta se sivuuttaa täysin kaikki muut maailmassa. Republikaanit eivät välitä tästä juuri nyt, mutta sitten kun he yrittävät saada suunnitelmansa läpi, he näkevät, että koko muu maailma yrittää vastustaa sitä.”
EU ottaa johdon, USA taka-alalle
Kansainvälisessä veropolitiikassa puhaltavat nyt muutosten tuulet. EU puuhaa kovaa vauhtia uutta avoimuuteen tähtäävää lainsäädäntöä, ja esimerkiksi Panaman paperit ovat tuoneet kansainvälisen vero-oikeudenmukaisuuden vahvasti myös kansalaisten tietoisuuteen.
”Viime vuosikymmeninä monikansalliset yhtiöt tekivät mitä halusivat, ja hallitukset käänsivät katseet muualle. Nyt se aikakausi on lopussa. Verovälttelyä tulee olemaan jatkossakin, mutta siitä tulee paljon kalliimpaa ja vaikeampaa”, Marian arvioi.
Voidaanko EU nähdä johtajana kansainvälisessä veropolitiikassa?
”Kyllä, tämä on todella kiinnostava kysymys. Sillä perinteisesti Yhdysvallat on ollut kansainvälisen veropolitiikan johtohahmo, hyvässä ja pahassa. Mutta nyt näemme, että Yhdysvallat vetäytyy hitaasti kansainvälisen veropolitiikan päänäyttämöltä.”
Marian painottaa, että Yhdysvallat on aloittanut vetäytymisensä vieläpä juuri kriittiseen aikaan, kun koko diskurssi veropolitiikassa on muuttumassa. Nyt siirrytään kohti kutistuvaa verovälttelyä ja kasvavaa maiden välistä tiedonvaihtoa.
”Jos me emme tajua, mitä on tapahtumassa ja että maailma muuttuu, ja emme ole osa sitä… Meistä tulee seuraaja, ei enää johtaja.”