Suomi aloittaa heinäkuussa kolmivuotisen kautensa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n toimintaa ohjaavassa hallintoneuvostossa. Paikka on Pohjoismaiden yhteinen.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) näkee paikan merkittävänä Suomen kansainvälisen roolin kannalta.
Suomella ja Pohjoismailla voisi olla paljon annettavaa ja sanottavaa siihen, miten FAO voi parhaiten täyttää tehtävänsä maailman ruoka- ja ravitsemusturvan varmistamiseksi, ministeriöstä uskotaan.
”Iso osa maailman ihmisistä ei saa tarpeeksi ruokaa, tai ravinto ei anna tarpeeksi edellytyksiä elämälle”, Leppä muistutti tiedotustilaisuudessa.
Tuore ministeri palasi juuri Norjasta Pohjoismaiden ministeritapaamisesta.
”Suomen pitää olla kansainvälisellä tasolla kantamassa vastuuta ruokaturvasta. Suomi ottaa vakavasti maailman ja tulevien sukupolvien ruokatuotannon”, Leppä vakuutti.
Ilmastonmuutos kohtalonkysymys
YK:n kestävän kehityksen tavoite numero kaksi ”poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta” on FAO:n toiminnan ytimessä, ja myös ministeri Leppä painotti kyseisen tavoitteen tärkeyttä.
Erityisen tärkeäksi teemaksi ruokaturvan kannalta ministeri nosti ilmastonmuutoksen, jolla on haitalliset vaikutukset ruokatuotantoon globaalisti.
”Ilmastonmuutoksen hallitseminen on kohtalonkysymys maailman ruokatuotannolle”, Leppä muistutti.
Ministeri totesi olevansa huolissaan antibioottiresistenssin kasvusta – ilmiö, joka vaikuttaa myös osaltaan ruokaturvaan.
”Tämä on iso asia, joka on pidettävä aisoissa. Ja Suomi voi näyttää asiassa esimerkkiä.”
FAO:lle myös kritiikkiä
Suomen Lähetysseuran Tapani Haapala edusti Kepan jäseniä FAO-toimikunnassa. Hän muistutti, että heikko ruokaturva vaikuttaa kansainvälisiin ilmiöihin laajalti.
”Se tosiasia, että ruokaa ei ole tai sen saamisesta ei ole takeita, vaikuttaa suoraan esimerkiksi muuttovirtoihin”, Haapala sanoi.
Haapalan mukaan järjestöt tekevät tärkeää työtä aliravitsemuksen suitsimiseksi, mutta resursseja tarvittaisiin lisää. Viime vuosina hallitus on leikannut voimakkaasti Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja.
Haapala muistutti myös, että FAO ei ole järjestönä täydellinen, vaan siitä tulee aktiivisesti pyrkiä kehittämään toimivampi yhteistyökumppani.
”FAO ei ole erityisen tehokas käytettyihin resursseihin verrattuna. Silti – jos sitä ei olisi, se pitäisi keksiä uudestaan.”
,
Fakta: Mikä ruokaturva?
Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on riittävästi ruokaa elääkseen terveinä ja aktiivisina.
Ruokaturva koostuu neljästä osasta: ruoan saatavuudesta, ihmisten kyvystä hankkia ruokaa, ruoan käytettävyydestä ja turvallisuudesta sekä ruoan tarjonnan vakaudesta, joka edellyttää ruokakriisien ennaltaehkäisyä.
Nälkä vahvistaa köyhyyden kierrettä. Aliravitsemus hidastaa lapsen aivojen kehitystä, mikä heikentää koulumenestystä ja tulevaa toimeentuloa. Myös aliravittujen äitien lapset syntyvät usein ennenaikaisesti.
Naisten asema ruokaturvassa on erityisen huono. Usein he tekevät suurimman osan maataloustöistä, mutta eivät silti saa omistaa maata, hankkia rahoitusta tai osallistua koulutukseen.
Piilonälkää voi selittää myös tietämättömyys. Lapsille ei aina osata antaa ravitsevaa ruokaa, vaikka sitä olisikin saatavilla.
Lähde: Global.Finland.fi