Vuonna 2006 otettiin käyttöön YK-taustaiset vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI). Periaatteet allekirjoittaneita sijoittajia on tällä hetkellä jo 1700. Vastuullisuutta arvioidaan ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon, eli niin kutsuttujen ESG-tekijöiden kautta. Käytäntöjen kehittymisestä huolimatta vastuullista sijoittamista kuvataan useinhaastavaksi, koska sen vaikutukset ovat kompleksisia ja osan sijoituskohteista katsotaan sijoittuvan ns. harmaalle alueelle.
”Harmailla alueilla” toimimista, kuten aggressiivista verosuunnittelua, perustellaan yleensä yrityksen kilpailukyvyn takaamisella. Urheiluvertausta käyttäen; on vaikeaa olla douppaamatta, jos kaikki muutkin douppaavat. Yritysten pelätään siis menettävän kilpailuetuaan, mikäli ne alkavat toimia muita vastuullisemmin.
Vertaus ontuu siinä, että urheilussa douppaaminen on tehokkaasti kielletty tiukoilla säännöillä ja valvonnalla. Lisäksi urheilija menettää kasvonsa jäätyään douppaamisesta kiinni. Kun yritys jää kiinni vastuuttomasta toiminnasta tai verovälttelystä, näkyy se toki sijoitus- ja kulutuskäytöksessä. Negatiivisen julkisuuden ei kuitenkaan odoteta takaavan sitä, ettei urheilija käytä dopingaineita, joten miksi se yksinään takaisi yritystenkään vastuullisuuden?
Tarvitaankin lainsäädäntöä, joka paitsi velvoittaa yrityksiä vastuullisuuteen, myös kehittää keinoja sen valvomiseen. Esimerkiksi institutionaalisilla eläkesijoittajilla, kuten Kevalla, Ilmarisella ja TELA:lla, olisi tarvittavia muskeleita vaatia EU:n veronkiertodirektiivin mahdollisimman kunnianhimoista implementointia. Julkinen maakohtainen raportointi olisi puolestaan tehokas tapa tehdä yritysten toimintaa läpinäkyvämmäksi ja samalla helpottaa vastuullista sijoittamista.
Elämme keskinäisriippuvuuden aikakaudella, joten ei ole loogista asettaa globaalia oikeudenmukaisuutta vastakkain kansallisen edun ja yritysten kilpailukyvyn kanssa. Kun toimintaympäristö on monimutkainen ja nopeasti muuttuva, on yhteiskuntien tehtävä taata vakautta ja perusturvaa kansalaisilleen. Tätä varten tarvitaan veronkiertoa estäviä rakenteita, läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja laajaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Joten sijoittakaamme paitsi vastuullisiin yrityksiin, myös yhteiseen maailmaamme ja sen kestävään kehitykseen!
Kirjoittaja osallistui TELA:n järjestämään vastuullisuus-seminaariin 9.5.2017.