Suomalaiset tietävät kansainvälisen yhteisön sopimat kestävän kehityksen tavoitteet paremmin kuin kukaan muu EU:ssa. YK:ssa sovitut 17 kestävän kehityksen tavoitetta koskevat kaikkia maailman maita ja luovat edellytykset sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle kehitykselle. Suomessa peräti 73 prosenttia on kuullut kestävän kehityksen tavoitteista, kun seuraavia sijoja pitävissä Luxemburgissa ja Alankomaissa tavoitteet ovat tuttuja vain 62 ja 61 prosentille vastaajista.
Erityisen ilahduttavaa on, että peräti 27 prosenttia suomalaisista kertoo myös tietävänsä, mitä kestävän kehityksen tavoitteet ovat. Tämä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ero muuhun Eurooppaan on valtava, sillä eurooppalaisista vain 41 prosenttia on kuullut tavoitteista ja ainoastaan 12 prosenttia tuntee ne hyvin.
”On todella ilahduttavaa, että suomalaiset ovat ottaneet kestävän kehityksen tavoitteet omakseen”, toteaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. ”Ei kuitenkaan riitä, että suomalaiset ovat tietoisia tavoitteista. Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat joka ikistä meistä. Niiden toteutuminen edellyttää meiltä kaikilta myös toimia.”
”Kestävää kehitystä voi jokainen edistää esimerkiksi suosimalla työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen ja ympäristöä säästäen tuotettuja tuotteita, vähentämällä energiankulutusta ja ruokahävikkiä sekä äänestämällä kestävää kehitystä ja kehitysyhteistyötä tukevia poliitikkoja. Päättäjien taas tulee huomioida kestävä kehitys kaikissa politiikoissa”, Lappalainen täydentää.
Suomalaisista myös ennätysmäärä, 93 prosenttia, pitää kehitysmaiden ihmisten auttamista tärkeänä. Nousua viime vuodesta on kaksi prosenttia. Eurooppalaisella tasolla vastaava luku on 89 prosenttia. Köyhyyden vähentämisen nähdään selvästi olevan EU:n moraalinen velvollisuus, sillä peräti 80 prosenttia suomalaisista on tätä mieltä. 76 prosenttia suomalaisista myös haluaa, että köyhyyden voittaminen on yksi EU:n prioriteeteista.
”Suomalaisten positiivinen suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on todella myönteistä. Matkaa on kuitenkin jäljellä – naapurimaassamme Ruotsissa jopa 98 prosenttia pitää kehitysmaiden auttamista tärkeänä”, muistuttaa Lappalainen.
”On kuitenkin huolestuttavaa, että kansalaisten mielipide ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysjärjestöissä olemme huolissamme siitä, että kehitysyhteistyötä on viime aikoina haluttu EU:ssa käyttää kansallisten etujen ajamiseen, eikä sen varsinaiseen tarkoitukseen eli köyhyyden vähentämiseen. Kyselyn tulosten perusteella tämä sotii myös suomalaisten tahtoa vastaan.”
EU-kansalaisten asenteita kehitysyhteistyöhön kartoittava Euroopan komission Eurobarometri-kysely toteutettiin kaikissa EU:n 28 jäsenmaassa marras-joulukuussa 2016.
Lue lisää:
Euroopan komission Eurobarometri-tulokset