Jokaisen järjestön tulee aika ajoin tarkastella itseään kriittisesti ja miettiä tehtäviään ja tavoitteitaan. Etenkin uuden vision luominen ja strategioiden tarkentaminen tarjoavat tähän mahdollisuuden. Oman perustehtävän tarkasteluun on mahdollisuus myös silloin, kun hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa.
Toimintavuosien varrella järjestöille kertyy helposti perustehtävien rinnalle ja oheen paljon erilaisia rönsyjä, tehtäviä, jotka niin sanotusti tarttuvat mukaan samalla kun verkostoidutaan ja tehdään laaja-alaista yhteistyötä.
Järjestöjen voimavarat tulevat eri lähteistä avustuksina ja jäsenmaksuina. Usein järjestön tehtävät myös muuttuvat sen mukaan, mistä ja miten paljon rahoitusta on saatavilla − vaikka näin ei saisi olla.
Tässä tilanteessa käy usein niin, että järjestön perustehtävä hämärtyy ja muuttuu. Osittain tahtomatta, osittain olosuhteiden siivittämänä. Uusiin tehtäviin ajaudutaan helposti ilman, että se on ollut järjestön jäsenten todellinen, tietoinen tahto.
***
Järjestöjen onkin syytä säännöllisin väliajoin pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on järjestön ydintehtävä, miksi järjestö on olemassa ja mitä se tarjoaa jäsenjärjestöilleen? Miksi jäsenjärjestöjen kannattaa olla jäseniä ja pitää yhdistystä yllä?
On muistettava, ettei yksikään jäsenyys tai jäsenmaksu ole edes kattojärjestölle itsestäänselvyys.
Tällä hetkellä Suomessa on kaksi kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan sektorilla toimivaa kattojärjestöä eli Kepa ja Kehys. Monet näiden kattojärjestöjen jäsenet ovat molempien järjestöjen jäseniä. Monet järjestöt istuvatkin niin sanotusti kahdella tuolilla. Jos raha olisi konsultti, näin ei ehkä olisi, mutta nyt muutaman kympin vuosittaiset jäsenmaksut eivät estä järjestöjä istumassa molemmissa kattojärjestöissä.
Kepa ja Kehys ovat aloittaneet, vihdoinkin, yhteisen kattojärjestön rakentamisen. Tästä järjestöjen hallitukset ovat nyt tehneet periaatepäätöksen.
Iso kysymys on, miten yhteinen järjestö rakennetaan kustannustehokkaasti, molempien järjestöjen vahvuudet säilyttäen, ja miten järjestöjen toimintakyky ja perustehtävä säilytetään samalla kun rakennetaan uutta.
Lisäksi on varmistettava, että uudistumisprosessissa järjestöjen henkilöstöllä säilyy työrauha, sekä todellinen mahdollisuus tehdä perustehtäväänsä ja saavuttaa tehtävänsä edellyttämiä tavoitteita. Henkilöstön on saatava tehdä työtään, käyttää osaamistaan järjestön perustehtävän hyväksi turvallisessa ja vakaassa asemassa ja kannustavassa ilmapiirissä.
***
Yhteisen järjestön rakentamisessa tarvitaan rohkeutta, mutta samalla on myös syytä pitää pää kylmänä. Järjestöjen yhdistymisprosessista ei voi tulla ikiliikkujaa, jossa järjestöjen toimintaan, koulutukseen, tiedotukseen ja vaikuttamistyöhön tarkoitetut voimavarat valuvat järjestörakenteiden suunnitteluun.
Muutosprosessiin ei voi käyttää suhteettomasti aikaa tai voimavaroja aikana, jolloin jäsenjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen vaatii vahvaa lobbausta sekä rohkeaa, näkyvää ja tehokasta vaikuttamistyötä.
Kepan jäsenjärjestöistä yli 90 prosenttia on pieniä järjestöjä, joiden toimintaedellytykset ovat kaventuneet kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten takia. Toisaalta pienet järjestöt ovat ahtaalla myös siksi, että maamme kehityspolitiikassa on selkeästi, vaikkei virallisesti, linjattu, että avustukset kohdennetaan isoille toimijoille.
Edunvalvonta on yksi Kepan perustehtävistä: se tarkoittaa myös pienten järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Kepan ja Kehyksen yhdistymisprosessi on erittäin tarpeellinen, mutta samalla on huolehdittava Kepan perustehtävästä.
Nyt on aika, jolloin Kepan on oltava entistä vahvempi, voimakkaampi ja vaikuttavampi.