Suomi juhli tänä vuonna jo huhtikuussa luonnonvarojen ylikulutuspäiväänsä. Maailmanlaajuisesti ylikulutuspäivää vietetään elokuussa. Tämä osoittaa, että monet muut maat kantavat kortensa paljon meitä kunniallisemmin. Tilanne on häpeällinen puhtaasta luonnosta ja maailman parhaasta koulutuksesta tunnetulle maallemme.
Me kansalaisjärjestöt olemme pitkään muistutelleet päätöksentekijöitä siitä, ettei kestävän kehityksen tavoitteita voida saavuttaa ilman, että kansalaiset saadaan mukaan talkoisiin. Tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista kestävän kehityksen arvoihin sekä yhteistyötä, jolla varmistetaan, että kaikilla ihmisillä on edellytykset osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Kasvatuksen ja koulutuksen rooli laaja-alaisen osallisuuden edistämisessä on keskeinen. Koulutuksella lisätään paitsi ihmisten ymmärrystä maailmasta, myös taitoja vaikuttaa ja osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Koulutuksen avulla sytytetään myös halu toimia paremman maailman puolesta.
***
Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus luotsasi Suomen peruskoulutusta hienosti kestävän tulevaisuuden suuntaan. Viime syksynä käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma varmistaa – ainakin paperilla – että lapset ja nuoret saavat hyvät eväät kestävään elämäntapaan. Myös uuden nuorisolain lähtökohdista löytyy ilahduttavasti aktiiviseen maailmankansalaisuuteen ohjaavia periaatteita, kuten kestävä kehitys, yhteisvastuu ja kulttuurien moninaisuus. Laki luo suuntaviivoja tulevaisuuden nuorisotyölle ja antaa hyvä perustan globaalien kansalaistaitojen tukemiselle. Hyvää työtä!
Ei kuitenkaan riitä, että vain lapset ja nuoret ottavat vastuun kestävästä kehityksestä. Näkökulma on sisällytettävä systemaattisesti kaikkeen koulutukseen ja kasvatukseen. Tästä muistuttavat myös kansainväliset suositukset.
Agenda 2030:n tavoitteen 4.7 mukaisesti kestävä kehitys ja globaalit kansalaistaidot ovat osa elinikäistä oppimista. Kaikenikäisille ihmisille on taattava mahdollisuus saada tietoa ympäröivästä keskinäisten riippuvuussuhteiden maailmasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista globaaliin kehitykseen. Suosituksia globaalien kansalaistaitojen edistämiseksi ovat antaneet myös Unesco ja Euroopan neuvosto.
***
Hallituksella on roimasti petrattavaa siinä, että kestävä kehitys saadaan aidosti kaikkien suomalaisten asiaksi. Kestävän kehityksen selonteko ei ole kovin kaksista luettavaa koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta. Selonteon rinnalle tarvitaan seikkaperäisempää kansallista suunnitelmaa kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen toimeenpanemiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee oitis kutsua kaikki keskeiset koulutuksen ja kasvatuksen parissa toimivat tahot saman pöydän ääreen laatimaan tiekarttaa, jolla kestävä kehitys saadaan oppimisen ytimeen.
Kansalaisjärjestöt kannattaa kutsua mukaan. Meillä on runsaasti asiantuntemusta ja pedagogista osaamista kestävästä kehityksestä ja globaalikasvatuksesta Tiedämme myös, miten aktiivista kansalaisuutta voidaan tukea.
Jotta kestävän kehityksen kasvatus ei jäisi asiakirjojen sanahelinäksi, tarvitaan sen toimeenpanemiseksi riittävästi resursseja, joilla saadaan hihat heilumaan. Tähän mennessä hallitus on heiluttanut ahkerasti vain leikkuria. Mammuttimaisten koulutusleikkausten lisäksi hallitus hukkasi kansalaisjärjestöille suunnatut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimat rauhantyön määrärahat kokonaan valtion budjetista. Järjestöille suunnattua ulkoministeriön myöntämää viestintä- ja globaalikasvatustukea leikattiin 65 prosentilla. Tällaisilla päätöksillä ei kestävää tulevaisuutta rakenneta.
Hallituskauden puolivälissä Kepan asiantuntijat arvioivat hallituksen toimia globaalin oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Tempaukseen liittyvät myös aiheesta tehty katugallup sekä ministeriöille jaetut todistukset.
,