Keskustelua monitoimijayhteistyöstä hallitsee hetkellä yritysyhteistyö. Työpajan alustuksessa Annika Launiala jakoi Suomen Unicefin kokemuksia, joiden perusteella yritysyhteistyö voi toimia monin eri tavoin esimerkiksi varainhankinnassa, yhteishankkeissa ja ohjelmissa sekä myös yritysvastuukysymysten edistämisessä ja vaikuttamistyössä.
Tärkeintä yhteistyössä on, että kaikki osapuolet hyötyvät siitä. Unicefin yrityskumppanit ovat maininneet hyödyikseen esimerkiksi oppimisen, vaikutusmahdollisuudet sekä liiketoiminnan kasvattamisen pitkällä aikavälillä.
Ulkoministeriön Aki Enkenberg puolestaan toi esiin, että yritysten mukaantulolle on vahva tilaus, mutta toisaalta näyttöä monitoimijayhteistyön tuomista kehitysvaikutuksista ei juuri ole. Ulkoministeriö tasapainoileekin roolissaan monitoimijayhteistyön mahdollistajana – toistaiseksi se on pitäytynyt pitkälti pelkän rahoittajan roolissa.
Sekä Launiala että Enkenberg nostivat esiin saman ristiriidan: jos yhteistyöllä tavoitellaan uusia innovaatoita ja kokeilua, se ei nykyisessä tuloksia ja näyttöä vaativassa toimintaympäristössä ole kovin helposti sovitettavissa kehitysyhteistyöhön, ainakaan perinteisellä kehitysrahoituksella.
Yritykset eivät ole ainoita potentiaalisia kumppaneita
Yhteistyökumppanit eivät rajoitu kuitenkaan yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Yhteistyössä kannattaa muistaa myös esimerkiksi kunnat, tutkijat, media, valtionhallinto, uskonnolliset toimijat ja ammattiyhdistykset.
Useissa puheenvuoroissa tuotiin kuitenkin esiin sitä, että yhteistyössä jonkun on aina otettava vetovastuu, tuotava toimijoita yhteen ja koordinoitava. Yhteistyö vaatii aikaa ja resursseja. Esimerkiksi hankesuunnitteluraha yhteishankkeille voisi olla sellainen kannustin, joka houkuttelisi uusia yhteistyötahoja etsimään toisensa ja löytämään synergioita.
Työpajassa monitoimijayhteistyötä pohdittiin myös neljässä ryhmässä, joiden työskentelyn tuloksena nostettiin esiin seuraavia asioita:
,
Mikä on monitoimijayhteistyön lisäarvo?
Jaettu arvopohja ja yhteiset tavoitteet mahdollistavat monitoimijayhteistyön. Kumppanuudessa eri toimijat täydentävät toisiaan.
Monitoimijayhteistyöllä pyritään kestävään kehitykseen ja kestäviin tuloksiin. Toiminnan tulee vastata paikallisiin tarpeisiin. Järjestöjen tehtävänä on erityisesti varmistaa paikallinen omistajuus ja kapasiteetin vahvistuminen.
Yhteistyöhön ei saa pakottaa, vaan sille on luotava houkuttelevia edellytyksiä. Monitoimijayhteistyön huolellinen suunnittelu on tärkeää ja tätä pitää tukea.
,
Edellytykset monitoimijayhteistyön vaikuttavuudelle
Kun päämäärä on yhteinen, yhteistyöllä on mahdollista löytää uusia ja innovatiivisia tapoja kestävien kehitysvaikutusten saavuttamiseksi.
Tasa-vertainen kumppanuus perustuu kehitysmaiden ihmisten prioriteetteihin ja tarpeisiin. Yhteiskehittely ja kehitysmaiden laajapohjainen omistajuus voivat tukea toisiaan.
Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että toimimme toisiamme täydentäen, esimerkiksi yhteisissä hankkeissa yritystoiminnan ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioimiseksi ja järjestöjen työn vaikutusten laajentamiseksi.
,
Mahdollisuudet tukea etelän kansalaisyhteiskuntia
Monitoimijuus lisää toiminnan uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Eri alojen toimijat tuovat omaa osaamistaan ja auttavat luomaan kokonaisnäkemystä etelän kansalaisyhteiskuntien tukemiseksi.
Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolina on tuoda esille etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen tärkeyttä ja hyötyjä muille, mukaan lukien yrityksille, ja kannustaa mukaan kestävän kehityksen päämäärien edistämiseen. Media on tässä tärkeä yhteistyökumppani.
Ulkoministeriöllä ja edustustoilla tulee olla vahva rooli eri toimijoiden – niin suomalaisten kuin paikallisten -yhteen tuomisessa. Hyviä käytäntöjä noudatetaan ja jaetaan systemaattisesti.
,
Ulkoministeriön rooli monitoimijayhteistyön tukemisessa
Tavoitteena on eri toimijoiden vahvuuksien ja roolien tunnistaminen ja tuominen mukaan kehitysyhteistyöhön tuloksellisuuden vahvistamiseksi.
Ulkoministeriön tulee edistää monitoimijayhteistyön mahdollistavaa toimintaympäristöä, mukaan lukien rahoitus ja toimijoiden yhteen tuominen, Suomessa ja yhteistyömaissa.
Kumppanimaissa, joissa on maaohjelma, tunnistetaan maan eri toimijat ja heidän roolinsa sekä lähdetään kokeilemaan monitoimijalähestymistapaa valitun teeman/sektorin alla.
Agenda 2030 mahdollistaa ja kannustaa monitoimijayhteistyöhön. Eri toimijoiden tulee kantaa omaa vastuuta.
,
Neljän osallistavan työpajan jälkeen linjauksen valmistelu etenee nyt vauhdilla: vuorossa on linjauksen varsinainen kirjoitustyö. Kunhan luonnos on käynyt ulkoministeriön oman myllyn läpi, saavat järjestöt pari viikkoa aikaa kommentoida linjauksen luonnosta kirjallisesti, annetun aikataulun mukaan heti toukokuun alussa.
Kepa kerää järjestöjen kommentit yhteen. Järjestämme myös keskustelutilaisuuden linjauksen kommentointia varten maanantaina 8.5. klo 14-16 Kepassa. Tervetuloa jakamaan ajatuksia ja vaikuttamaan linjauksen viimeistelyyn! Lisätietoja voit kysyä Auli Starckilta (auli.starck@kepa.fi).
Lue lisää
Työpaja 1: Agenda 2030
Työpaja 2: etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen
Työpaja 3: Suomalaisten järjestöjen lisäarvo