Suomessa kansalaisyhteiskunnalla on ollut tärkeä merkitys maamme kehityksessä, ja tätä esimerkkiä halutaan jakaa myös muille. Järjestöillä on kehitysyhteistyössä ja kehityspolitiikassa monia eri rooleja ja paljon annettavaa. Samalla on hyvä muistaa, että myös me suomalaiset saamme ja opimme paljon kehittyvien maiden ihmisten kanssa työskennellessämme.
,
,
Kansalaisjärjestöjen vahvuuksia ja rooleja
Etelän kansalaisyhteiskuntien suora tukeminen.
Ihmisoikeuksien, demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon edistäminen.
Toiminta ruohonjuuritasolla kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten parissa.
Toiminta sellaisilla aloilla, alueilla ja sellaisten ihmisryhmien keskuudessa, joihin muut kehitysyhteistyön keinot eivät ulotu.
Vertaistuki kehittyvien maiden kumppanijärjestöille sekä niiden kapasiteetin vahvistaminen.
Kansalaisyhteiskuntien ja heikompien ryhmien äänen kuulumisen varmistaminen.
Järjestöjen globaalikasvatustoiminta, kehitysviestintä, vapaaehtoistyömahdollisuudet ja ruohonjuuritason kontaktit kehitysmaiden ihmisten kanssa edistävät suomalaisten globaalia vastuuntuntoa.
Osallistumistapojen tarjoaminen ihmisille, jotka haluavat tukea globaalivastuullista toimintaa.
Yhteyksien luominen ihmisten välille yli maantieteellisten, uskonnollisten, poliittisten, kulttuuristen tai kansallisuusrajojen.
Laajat verkostot paikallisesti ja kansainvälisesti.
Tiedon kerääminen ja jakaminen.
Uusien innovatiivisten toimintamallien kokeileminen ja kehittäminen muiden toimijoiden kanssa.
Nopea toiminta akuuteissa kriisitilanteissa.
Valtiollisten toimijoiden ja yritysten toimien vastuullisuuden valvonta.
Työpajan aikana kolme eri työryhmää pohti aihetta vielä lisää eri näkökulmista ja tuotti seuraavat viestit uutta kansalaisyhteiskuntalinjausta varten.
,
Hyvää kumppanuutta etsimässä
Hyvä kumppanuus edistää kestävyyttä ja globaalia yhdenvertaisuutta, vähentää eriarvoisuutta sekä häivyttää etelä-pohjoinen rajoja. Samalla se edistää moninaisuuden arvostamista ja huomioonottamista Suomessa. Kumppanuus tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille.
Hyvä kumppanuus syntyy luottamuksesta, pitkäjänteisestä sitoutumisesta, kunnioituksesta, jaetusta arvopohjasta ja toisen tuntemisesta. Lisäksi siihen liittyy tarkoitusperien ja valtasuhteiden tekeminen näkyväksi.
,
Vaikuttamistoiminta etelässä, Suomessa ja globaalisti
Järjestöt toimivat kansalaisten tietoisuuden lisääjinä, äänen kokoajina ja kanavana aktiiviselle kansalaisuudelle. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta edistää yhteiskuntarauhaa ja demokratian toteutumista.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat asiantuntemustaan ja tukevat ruohonjuuritason vaikuttamista myös hauraimmissa tilanteissa, jotta ihmiset saavat mahdollisuuden vaatia oikeuksiaan.
Kansalaisjärjestöt tuovat suomalaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja päätöksentekoon globaalin etelän äänen. Kansalaisjärjestöt tarjoavat avoimesti ratkaisumalleja päätöksentekijöille, viranomaisille, liike-elämälle ja suurelle yleisölle. Ne tukevat toimeenpanoa ja lisäävät tietoisuutta tehtyjen päätösten vaikutuksista kaikkein köyhimpien elämään.
,
Kansalaisjärjestöjen asiantuntemuksen lisäarvo kehityspolitiikalle
Suomalaisilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on arvokasta kokemusta tasa-arvoisista toimintatavoista niin järjestötoiminnassa kuin kansalaisyhteiskunnan ja valtion välisessä vuorovaikutuksessa, josta on hyötyä etelän kansalaisyhteiskuntien tukemisessa ja demokratian edistämisessä.
Kansalaisjärjestöjen laaja-alainen ruohonjuuritason asiantuntemus kehitysmaissa tarjoaa hyödyllistä tietoa julkisen ja yksityisen sektorin kehityspoliittisille toimijoille sekä globaalikysymysten edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kansalaisjärjestöillä on asiantuntemusta Suomen kehityspolitiikan painopistealueista, joka hyödyttää myös muita toimijoita.
Kansalaisjärjestöillä on kykyä, halukkuutta ja asiantuntemusta kehittää innovatiivisia ratkaisuja kehitysongelmiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
,
Lue lisää
Työpaja 1: Agenda 2030
Työpaja 2: Etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen
Työpaja 4: Monitoimijayhteistyö