YK:n kehitysohjelma UNDP julkaisi viime viikolla vuotuisen inhimillisen kehityksen raporttinsa, jonka mukaan maailmassa on onnistuttu vuosien 1990-2015 välillä vähentämään huomattavasti köyhyyttä ja parantamaan ihmisten elinoloja.
Kun verrataan vuoteen 1990, ihmiset elävät nyt aiempaa pidemmän elämän, yhä useammat lapset käyvät koulua ja perusterveydenhuolto on yhä laajemmin saatavilla.
Tuore YK-raportti muistuttaa myös samalla uhkakuvista, jotka vaarantavat viime vuosikymmenten myönteisen kehityksen. Yksi suurimmista haasteista tulee olemaan ihmisten tarpeiden ja planeettamme kapasiteetin epäsuhdan kanssa tasapainottelu.
Maapallon köyhimmät ovat keskivertoväestöä alttiimpia ilmastoon liittyville muutoksille ja ääri-ilmiöille. Juuri köyhimpiä väestöjä koskettavat eniten kuivuus ja lämpöaallot, sadon epäonnistumiset vähenevän sademäärän takia ja ruoan hintojen äkillinen nousu sään ääri-ilmiöiden myötä. Ja kun lämpöaallot sekä tulvat kurittavat, samalla myös taudit leviävät helpommin juuri köyhien keskuudessa.
YK:n raportti varoittaakin, että mikäli ilmastokysymyksiin ei suhtauduta vakavasti ja tarvittavilla toimilla, jopa yli 100 miljoonaa ihmistä sysätään takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi ilmastonmuutoksen seuraukset olisivat erityisen jyrkät alkuperäiskansoille, jotka perinteisesti tukeutuvat enemmän luonnonvaroihin ja maatalouteen.
Vesipulaa ja tulvia
Raportti listaa maapallomme kestokykyä uhkaavia seikkoja, joilla on suora syy-yhteys myönteiseen kehitykseen. Muun muassa joka vuosi 24 miljardia tonnia hedelmällistä maata menetetään eroosiolle ja 12 miljoonaa hehtaaria aavikoitumiselle sekä kuivuudelle. Pelkkä aavikoituminen voi pakottaa jopa 135 miljoonaa ihmistä lähtemään kodeistaan vuoteen 2045 mennessä.
Pelkästään vuonna 2012 arviolta 8,4 miljoonaa ihmistä kuoli saasteiden seurauksena. Metsät toimivat maapallomme keuhkoina ja hidastavat ilmastonmuutosta, mutta silti tropiikin maissa metsää menetetään seitsemän miljoonaa hehtaaria vuosittain, eli kokonaisen Irlannin verran.
Myös veteen liittyvät haasteet ovat mittavia – ja maailmanlaajuisia. Kasvavien väestömäärien, tulotasojen nousun ja paisuvien kaupunkien yhdistelmä takaa, että myös vedenkulutus tulee kasvamaan eksponentiaalisesti. Silti samaan aikaan veden saatavuus tulee yhä supistumaan etenkin arabimaissa ja Afrikan Sahelin alueella, jossa vesi on jo nyt kortilla.
YK-raportti varoittaa, että vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan jopa 250 000 ylimääräistä malariaan, ripuliin, lämpörasitukseen sekä aliravitsemukseen liittyvää kuolemaa joka vuosi.
Ilmastonmuutos ja luonnonvaroihin liittyvät ongelmat eivät ole suinkaan ainoita inhimillistä kehitystä jarruttavia uhkakuvia. Raportti listaa vaaratekijöiksi myös konfliktit ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, ihmisten suuret muuttoliikkeet, kasvavan väestönkasvun ja globalisaation kaksiteräisen miekan.
Toivoa on – kehitysmaat jopa suunnannäyttäjinä
Vaikka kestävä kehitys ei raportin mukaan kosketakaan vielä kaikkia ja kuilu eri ihmisryhmien välillä uhkaa paisua entisestään, ovat jo saavutetut edistysaskeleet merkittäviä. Niiden luoma pohja voi parhaillaan ruokkia kehitystä vuosia eteenpäin.
Raportintekijät alleviivasivat etenkin kehitysmaiden harppauksia, varsinkin naisten oikeuksiin liittyen.
”Bangladeshissa äitiysloma on kuusi kuukautta, kun Yhdysvalloissa vastaavaa ei ole lainkaan. Ruandalla on puolestaan suurin määrä naisparlamentaarikkoja, 65 prosenttia”, raportin kirjoittamisesta päävastuussa ollut tutkija Selim Jahan sanoo The Guardianin mukaan.
Silti raportintekijöiden suurin huoli liittyi juuri marginaaliin jääviin ryhmiin, joista isoimman muodostavat edelleen naiset ja lapset. Muita syrjään jääviä ryhmiä ovat maaseudulla asuvat, alkuperäiskansat, etniset vähemmistöt, vammaiset, siirtolaiset ja pakolaiset sekä seksuaalivähemmistöt.
“Ketään ei jätetä taakse – siitä on tultava tapa, jolla toimimme globaalina yhteisönä”, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven linjasi raportin julkistuksen yhteydessä.
Kun maita vertaillaan terveyden, koulutuksen ja tulojen saralla, piti Norja jälleen ykkössijaa UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksissä. Seuraavana tulivat Australia ja Sveitsi.
Suomi kohensi sijaansa yhden pykälän ollen sijalla 23. Viimeisillä sijoilla olivat Keski-Afrikan tasavalta, Niger ja Tshad.