Suomalaisia yrityksiä tarkkaileva Finnwatch on julkistanut tänään raportin, jonka mukaan Finnfund on sijoittanut kehitysyhteistyövaroja rahastoon, jota se epäilee aggressiivisesta verosuunnittelusta.
Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund ilmoitti vuonna 2011 sijoittavansa varoja suomalaisen Dasos Capital Oy:n hallinnoimaan metsärahastoon. Dasos keskittyy metsäomistusten hallinnointiin ja kehittämiseen sekä Euroopassa että kehittyvissä talouksissa. Yrityksen palvelut on suunnattu institutionaalisille sijoittajille.
Dasos Timberland Fund I -rahasto sijoittaa pääasiassa hankkeisiin Euroopassa, mutta mukana on myös puuplantaasiviljelyä Malesiassa.
Finnfund ei ole julkistanut sijoitusosuuttaan Dasosiin, mutta rahaston mukaan sijoittajien minimipanos on ollut viisi miljoonaa euroa.
Verojärjestelyitä Luxemburgissa
Finnwatchin epäilyt aggressiivisesta verosuunnittelusta heräsivät, kun järjestö kävi läpi vuonna 2014 julkisuuteen vuotaneita niin sanottuja LuxLeaks-dokumentteja.
Dokumenteista kävi ilmi, että Dasos Capital Oy on solminut Luxemburgin verottajan kanssa kansainvälistä arvostelua herättäneitä niin sanottuja ATA-sopimuksia.
Finnwatchin laskelmien mukaan sopimukset ovat mahdollistaneet Dasos Capitalin luxemburgilaiselle tytäryhtiölle Dasos SA:lle noin 80 prosentin alennuksen yhtiöverotukseen.
Dasos Capital on perustanut myös muita tytäryhtiöitä, joiden ainoana tarkoituksena on ollut lainajärjestelyiden keinotekoinen ketjutus. Kun sijoituksia on tehty ”velkarahalla”, tuotoista on peritty vain marginaalista veroa.
Raportista käy ilmi, että Dasos Capital on vältellyt veroja myös Malesiassa. Rahaston Luxemburgiin maksamilla korkokuluilla on voitu vähentää puuplantaasitoiminnasta Malesialle kertyviä veroja.
Finnwatch pitää verojen välttelyä kehitysmaassa erityisen moitittavana, koska Finnfundin yhtenä tavoitteena on luoda verotuloja kehittyviin maihin.
Aggressiivista verosuunnittelua
Dasos Capitalin mukaan Luxemburgiin on perustettu rahastoja siksi, että vastaavaa rahastorakennetta ei ole mahdollista perustaa Suomeen. Yrityksen mukaan erityisten veroetujen hakeminen Luxemburgin kanssa on alan tapa, jolla varmistetaan verokohtelun ennustettavuus.
Finnwatch ei usko selitykseen: ”On selvää, että vastaavaa verojen minimointiin tähtäävää rahastorakennetta ei olisi voitu perustaa Suomeen. Toisin kuin Luxemburg, Suomi ei ole rahastosijoittajille veroetuja tarjoava veroparatiisi.”
Finnfund puolestaan sanoo aina pyrkivänsä välttämään rahastoja, joissa voi olettaa tähdättävän veronkiertoon. Se kertoo noudattavansa valtion ohjauspolitiikkaa, jossa aggressiivinen verosuunnittelu määritellään ”kokonaan verottomana tilanteena” (tai siirtohintojen vääristelynä).
Finnwatchin mukaan esimerkiksi OECD:n määritelmä aggressiivisesta verosuunnittelusta on paljon laajempi, ja sen tunnusmerkit täyttyvät muustakin kuin kokonaan verottomista tilanteista tai siirtohinnoittelusta.
Järjestö huomauttaa, että valtion omistajapolitiikan perusperiaatteena on, että “verot maksetaan siihen valtioon, jonne ne liiketoiminnan perusteella kuuluu maksaa”. Tämä periaate ei ole toteutunut Dasos Capitalin tapauksessa.
Finnfundin investoinnneista viidennes on sijoitettu rahastojen kautta. Kyseisten rahastosijoitusten tasearvo oli vuoden 2016 lopussa noin 70 miljoonaa euroa.
Finnfund kertoo pyytäneensä Dasos Capitalilta selvityksen Finnwatchin raportin sisällöstä.
Finnwatch: Kehitysyhteistyövaroja käytetään aggressiiviseen verosuunnitteluun
Finnfund: Vastauksia Dasos Timberland I -rahastoon liittyen
Päivitys 5.4.2017: Ministeri vastasi kirjalliseen kysymykseen Finnfundin verovastuullisuudesta