On kaikkien tiedossa, että naiset ansaitsevat ympäri maailmaa miehiä vähemmän. Harvemmin ehkä tulemme ajatelleeksi, että verotuskin kohtelee sukupuolia eri tavoin. Sillä on väliä, kerätäänkö yhteistä hyvää paljon vai vähän, rikkailta vai köyhiltä, ja miten se käytetään.
Aloitetaan oppitunnilla siitä, miten tulla rikkaaksi mieheksi.
Kehitysmaat menettävät monikansallisten yritysten harjoittaman aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa. Summalla rahoittaisi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen terveydenhoidon koko köyhimpien maiden väestölle. Lisäksi yritysverotuloja syö valtioiden välinen haitallinen verokilpailu, joka ajaa veroprosentteja alas. Yritysveroalennuksia perustellaan kilpailukyvyn lisäämisellä, mutta hyödyt lihottavat harvojen kukkaroita.
***
Vältetyt verot paisuttavat suuryritysten voittoja, jotka päätyvät osakkeenomistajien taskuihin. Nämä ovat useimmiten teollisuusmaiden varakkaita miehiä. Oxfam osoitti alkuvuodesta, että tällä hetkellä kahdeksan maailman rikkainta miestä omistaa saman verran kuin köyhin puolikas maailmaa. Forbesin miljardöörilistan ensimmäinen nainen löytyy sijalta yksitoista, ja kaikkiaan naisia on listalla kymmenisen prosenttia. Lähes kahdentuhannen miljardöörin joukossa on yksi afrikkalainen nainen: Angolan diktaattorin tytär Isabel dos Santos.
Nämä varakkaat herrat ja jokunen harva rouva ovat kovia kätkemään omaisuuttaan veroparatiiseihin. Niiden tarjoamista anonyymeistä yhtiöistä ja veroeduista hyötyvät niin laillisesti kuin laittomasti rikastuneet. Ja jälleen kotivaltioiden kassat köyhtyvät. On arvioitu, että veroparatiiseihin on kätketty jopa 32 biljoonaa dollaria. Biljoonassa on kaksitoista nollaa.
***
Kehitysmaat ovat varsin riippuvaisia monikansallisten yritysten maksamista veroista. Kun yritykset välttyvät veroilta esimerkiksi siirtämällä voittoja matalan verotuksen maahan, valtioiden on löydettävä vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Kulutusverot kuten arvonlisävero ovat yksi niistä. Arvonlisäveroa on helppoa kerätä, mutta köyhät päätyvät maksamaan suhteessa tuloihinsa enemmän kuin rikkaat. Tutkimuksissa on osoitettu, että naiset käyttävät miehiä enemmän rahaa perheen välttämättömyyksiin, kuten ruokaan ja koulutarvikkeisiin. Näin pienituloiset naiset kantavat lopulta raskaimman verotaakan.
Verotuloja tarvitaan tasa-arvon edistämiseen. On vaikeaa kuvitella, että Suomesta olisi tullut tasa-arvon kärkimaa ilman kansakoulua, neuvoloita, vanhempainvapaata, maksutonta yliopistoa ja muita hyvinvointivaltion palveluita. Paljon hyvää on tapahtunut globaalisti viimeisen 25 vuoden aikana: äitiyskuolleisuus on lähes puolittunut, äärimmäisessä köyhyydessä eläviä on puolet vähemmän kuin ennen ja tytöt pääsevät useammin kouluun. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen kaikkein köyhimmissä maissa edellyttää kuitenkin 1,4 biljoonan dollarin vuosittaista lisärahoitusta. Verotuloille olisi käyttöä.
Kuka sitten päättää veropolitiikasta ja siitä, mihin tuloja käytetään? No, harvemmin naiset. YK:n mukaan maailmassa oli vuonna 2015 vain 19 naista valtionpäämiehenä. Parlamenttien jäsenistä naisia oli viidennes ja suurimpien yritysten toimitusjohtajista surkeat neljä prosenttia.