EU:ssa tehdään tänäkin vuonna isoja päätöksiä. Brexitin ravistellessa unionin perustuksia jatkuu työ verovälttelyn ja ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaa uusi globaalistrategia ja kehityspolitiikkaa uudistetaan parhaillaan. Suomen hallitus on asettanut omat tavoitteensa unionin päätöksenteolle EU-vaikuttamisstrategiassa, joka on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Arvioimme, miltä hallituksen suunnitelma näyttää globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta.
Aloittakaamme kehuilla. Kiitämme hallitusta selväsanaisesta sitoutumisesta yhteisiin arvoihin. Strategiassa linjataan, että ”(k)ansainväliseen oikeuteen, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, demokratiaan, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon sitoutumisen tulee heijastua unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.” Arvojen merkitys korostuu, kun kansalaisyhteiskunnan tila kapenee ja suurmiehet rakentavat muureja.
Myös verotuksen osalta ollaan oikeilla raiteilla. Hallitus linjaa, että ”Suomi osallistuu veronkierron vastaisiin toimiin sekä verotuksen läpinäkyvyyden parantamiseen”. EU:lla on maailman toiseksi suurimpana talousalueena ja useiden monikansallisten yritysten kotipaikkana tärkeä rooli aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisessä.
Hienoa on myös se, että strategia toteaa yritysten tuloverotuksen olevan tärkeä osa valtion verotuloja ja tunnustaa maidenvälisen verokilpailun uhaksi, jota tulee välttää. Näin Trumpin ja Brexitin aikakaudella on entistäkin tärkeämpää muistaa, että verokilpailun lopputuloksena kaikkien maiden verotulot pienenevät. Suomenkin kannattaa tehdä kaikkensa kilpajuoksun pysäyttämiseksi.
***
Kehitysyhteistyön osalta strategia korostaa Suomen tahtovan tarttua muuttoliikkeen taustalla vaikuttaviin syihin ja toimia aktiivisesti osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä. Kehitysyhteistyön tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä tukea ihmisoikeuksien toteutumista. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin luoda elämän edellytyksiä kotimaissaan. Onkin tärkeää varmistaa, että apuvaramme saavuttavat heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kehitysmaissa. Kehitysyhteistyövaroja ei saa käyttää pakolaisten vastaanottamisesta kotimaassa aiheutuvien kulujen katteeksi, rajavalvontaan tai ehdollistaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksiin.
Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Agenda 2030:n tavoitteet antavat sille hyvät puitteet, johon strategiassa mainitut Suomen lukuisat painopisteet aina ilmastokestävyydestä naisten aseman vahvistamiseen, nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja laittomien rahavirtojen hillitsemiseen varmasti sopivat. Kestävien kehitystulosten aikaansaamisen kannalta keskeistä olisi kuitenkin kysyä mitkä kehitysmaiden omat painopisteet ovat ja kuinka Suomi voi tukea niitä. Vakaampi ja vauraampi maailma on meidän kaikkien etu, mutta kehitysmaiden ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Kun rakennetaan kumppanuuksia, ei Suomen kannata unohtaa tätä kehitysyhteistyössä jo ”vanhaa” viisautta kehitysmaiden laajapohjaisesta omistajuudesta.
***
Ilmasto- ja energiakysymysten osalta vaikuttamistavoitteissa on parantamisen varaa. Strategiassa painotetaan vahvasti Suomen kansallisia ja taloudellisia intressejä ilmaston kustannuksella. Tämä käy ilmi sekä bioenergiaa, taakanjakosektorin laskentasääntöjä että niin kutsuttuja hiilinieluja kuten metsiä koskevissa linjanvedoissa. Suomi haluaa omien sanojensa mukaan vaikuttaa siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano etenee nopeasti sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa.
Pariisin sopimuksen tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan vaarallinen nousu 1,5 asteeseen. Jotta näin tapahtuisi, kaikkien sopimusten osapuolten – myös Suomen – tulisi vähentää päästöjään huomattavasti nykyistä enemmän ja nopeammin. Tämä tahtotila ei näy EU-vaikuttamisstrategiassa. Päinvastoin, Suomi toivoo että bioenergia laskettaisiin nollapäästöiseksi, vaikka se ei sitä ole. Samoin pyritään vaikuttamaan siihen, että Suomen metsistä ei aiheutuisi laskennallisia päästöjä, vaikka niiden käyttöä – eli metsähakkuita – lisättäisiin.
Olennaista on tietenkin se, miten strategian linjaukset näkyvät käytännössä. Suomella on mahdollisuus edistää verotuksen läpinäkyvyyttä esimerkiksi puoltamalla kaikki maat eritellysti kattavaa julkista veroraportointivelvollisuutta monikansallisille suuryrityksille. Kestävä kehitys edellyttää sanojen lisäksi tekoja.