Hilkka Pietilän johtama YK-liitto toimi etenkin 1980-luvun alkupuoliskolla aktivoituneen, kehitysyhteistyötä tekevän kansalaisjärjestökentän yhteistyön tukikohtana. YK-liitto toimi muun muassa Prosenttiliikkeen koordinointipisteenä ja Kansalaisjärjestöjen kehitysapuneuvottelukunnan sihteeristönä.
Merkittävimmän henkilökohtaisen panoksensa Kepan perustamiseen Hilkka antoi vuosina 1983-84 toimineen, UM:n asettaman kehitysjoukkokomitean puheenjohtajana. Komitean suositukset toimivat perustana valtiovallan päätöksille käynnistää uudentyyppinen kehitysjoukkotoiminta ja antaa sen toimeenpano perusteilla olleelle Kepalle.
Hilkka vei oman osuutensa tästä prosessista päätökseen edustamalla YK-liittoa Kepan ensimmäisessä hallituksessa.
***
Professori, maa- ja metsätieteiden tohtori Helge Gyllenberg valittiin Kepan puheenjohtajaksi Kepan perustamiskokouksessa keväällä 1985 ja hän hoiti tehtävää koko ensimmäisen vuosikymmenen, vuoden 1994 loppuun saakka.
Kepan perustamisprosessi oli tuona aikana suomalaisessa järjestöelämässä melko ainutlaatuinen ilmiö. Taustaltaan, toimintakulttuuriltaan ja kooltaan hyvin erilaiset järjestöt päättivät välillä aika sensitiivistenkin vaiheiden jälkeen koota voimansa yhteiseksi muotoutuneen kehitysyhteistyöagendan taakse.
Puheenjohtajaksi haettiin tietoisesti kokemusta ja auktoriteettia omaava henkilö, joka kykenisi asettumaan yksittäisten järjestösidonnaisuuksien yläpuolelle. Kehitysyhteistyön tuntemus ja kokemus oli tämän lisäksi tärkeä meriitti. Tuohon aikaan Suomessa nämä kriteerit täyttävien ihmisten lista oli verraten lyhyt.
Pienen ”headhuntingin” jälkeen toivottu ratkaisu kuitenkin löytyi. Helge ei tarvinnut kovinkaan paljon miettimisaikaa suostuakseen puheenjohtajaehdokkaaksi. Hän saavutti myös helposti ja nopeasti Kepan perustamista valmistelleiden järjestöjen luottamuksen ja tuen.
***
Helgellä oli jo Kepaan tullessaan takana mittava ura kansainvälisessä ja suomalaisessa tiedemaailmassa. Hän oli kansainvälisesti tunnettu ja uraa uurtanut mikrobiologian alan tiedemies. Hän oli myös pitkään Suomen johtavia tiedepoliitikkoja.
Globaali- ja kehityskysymyksiin hän oli perehtynyt vuosikymmenten kuluessa erityisesti UNESCOn ja OECDn kautta.
Helge lunasti vaivatta ja nopeasti paikkansa Kepan hallituksen johdossa. Tiimijohtaminen ei vielä silloin ollut muotitermi, mutta kuvastaa kyllä Helgen tapaa johtaa joukkojaan. Hän piti juoksevien asioiden hoitoon sopivaa etäisyyttä, vaikka perehtyi hyvinkin tarkasti ja huolellisesti Kepan ”arkielämään”.
Hän keskittyi Kepan suuriin linjoihin ja oli merkittävä voimavara Kepan suhdetoiminnassa ulkoministeriön ja muun valtiovallan suuntaan.
***
Kepan Kumppani-lehti muodostui välittömästi Helgen erityisfoorumiksi, jolla osallistua keskusteluun ja välittää omat näkemyksensä maailman menosta. Hänen kolumninsa tai puheenjohtajan palstansa ilmestyi lehdessä ensimmäisestä lehdestä lähtien joka numerossa vuoden 1994 loppuun saakka.
Kepan nuorelle ja melko kokemattomalle toiminnanjohtajalle Helgen tuki mentorina, sparraajana ja keskustelukumppanina oli mittaamattoman arvokas voimavara.
Kuten monasti käy, mieleenpainuvin muisto pitkästä yhteistyöstämme syntyi sattuman kautta. Helge johti Kepan valtuuskuntaa Nicaraguaan suuntautuneella kenttämatkalla syyskuun alussa 1992, ja mukana olin myös minä toiminnanjohtaja.
Ohjelmaan kuului Kepan kehitysjoukkolaisten vuosiseminaari Tyynen valtameren rannalla sijainneessa La Boquitan pikkuhotellissa. Syyskuun 1. päivän iltana sattui vedenalainen maanjäristys, joka teki tuhojaan erityisesti länsirannikon kalastajakylissä.
Aallot pyyhkäisivät myös rantahotellimme läpi, rantaviivan kallioisuudesta johtuen onneksemme keskimääräistä vaimeampina.
***
Helge kirjoitti jo seuraavana päivänä omat mietteensä tapahtuneesta, ja Hufvudstadsbladet julkaisi ne 4. syyskuuta 1992. Kirjoitus oli tiivis ja tarkka kuvaus tapahtuneesta, mutta kertoi samalla paljon Helgen omasta luonteesta ja ajattelusta.
Tämä yhteiskokemus ja hänen kirjoituksensa ovat syöpyneet omaan mieleeni loppuelämän ajaksi.
Oma Helgeen liittyvä kuriositeetti oli se, että hän oli pitkään Kepan ainoa henkilökohtainen kannatusjäsen ja maksoi lisäksi säännöllisesti kannatusjäsenmaksun.
Tätä taustaa vasten on kuitenkin ymmärrettävää, ja myös syvää kiitollisuutta ja kunnioitusta herättävää, että Helgen ohjeiden mukaisesti tavanomaisten kukkatervehdysten sijaan hänen muistoaan voi kunnioittaa Kepalle osoitettavalla rahalahjoituksella, joka käytetään Kepan tansanialaisen kumppanin Media Councilin työn tukemiseen.
Suomalaisessa kehitysmaaliikkeessä ja Kepassa on tapahtunut paljon tuon Hilkan ja Helgen viitoittaman ajanjakson jälkeen. Nyt on kuitenkin tullut aika kiittää molempia heidän elämäntyöstään ja erityisesti panoksestaan suomalaisen kehitysmaaliikkeen puolesta.
Rauha heidän muistolleen.
Helge Gyllenbergin muistoa voi kunnioittaa rahalahjoituksella, jotka voi laittaa Kepa ry:n tilille FI 17 1555 3000 1029 55 (Nordea). Lahjoitukset ohjataan Kepan yhteistyökumppanille Media Council of Tanzania (MCT) sen toiminnan tukemiseen sanan- ja mediavapauden sekä kansalaisyhteiskunnan toimintatilan puolesta Tansaniassa.