Viestintä- ja globaalikasvatustukea maksetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Noin 65 prosentin leikkaus on huomattava jopa verrattuna muihin kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuneisiin leikkauksiin. Järjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin viime vuonna 43 prosenttia.
”Leikkaukset tuntuvat kohtuuttomilta, etenkin kun järjestöjen globaalikasvatus on ollut tuloksellista”, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekola.
Vuonna 2014 järjestöt kouluttivat tuen avulla yli 11 000 opettajaa ja järjestivät globaaleihin kehityskysymyksiin liittyvää toimintaa yli 50 000 koululaiselle. Lisäksi noin 250 yritysten edustajaa perehdytettiin globaaliin yritysvastuuseen, ja median kautta sadoilletuhansille suomalaisille on välitetty tietoa kehitysyhteistyöstä sekä kansainvälisistä kehityskysymyksistä.
Tällä kertaa ilman viestintä- ja globaalikasvatustukea jäi esimerkiksi Finnwatch, joka olisi hankkeellaan tutkinut ja kehittänyt suomalaisten yritysten yritysvastuuta.
Globaalikasvatus tärkeämpää kuin koskaan
Kansalaisjärjestöt antavat tavallisille kansalaisille mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa omien oikeuksien toteutumiseen ja päätöksentekoon. Ne ovat paikkoja aktiiviselle kansalaisuudelle, jonka varassa demokratia lepää. Tämä työ on tärkeämpää kuin koskaan.
Viestintä- ja globaalikasvatustuen avulla suomalaisten ymmärrys globaaleista riippuvuussuhteista ja niiden monimutkaisuudesta on lisääntynyt. Tätä ymmärrystä tarvitaan, kun toteutetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka sitovat myös Suomea. Kestävään kehitykseen pyrkii myös uusi opetussuunnitelma.
”On ristiriitaista, että samaan aikaan kun järjestöjen tekemä viestintä- ja globaalikasvatustyö tuntuu niittävän kiitosta kouluissa ja opetuksen kehittämisestä vastaavassa opetushallituksessa, siihen kohdistetaan mittavia leikkauksia kaikilla hallinnonaloilla. VGK-tuen lisäksi järjestöjen rauhantyön määrärahojen tulevaisuus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on erittäin epävarma”, sanoo Rekola.
Rahoituksen saaminen hyvillekin kehitysyhteistyöhankkeille entistä vaikeampaa
Ulkoministeriön hanketukea sai yhteensä 43 järjestöä ja yksi kuntatoimija. Jaettu summa, 15,6 miljoonaa euroa, jakautuu nyt aiempaa useammalle vuodelle ja tuen saajien määrä on laskenut. Lisäksi hakukierroksen peruminen vuonna 2015 lisäsi hakemusten määrää.
”Rahoituksen saaminen hyvillekin järjestöhankkeille, etenkin kokonaan vapaaehtoisvoimin toteutettavaan työhön on entistä vaikeampaa. Kuitenkin usein juuri pienimuotoinen ruohonjuuritason toiminta on sitä suomalaisten ja kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä, josta myös suomalaiset oppivat ja saavat paljon”, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.
Rahoituspäätökset tulivat järjestöjen kannalta hyvin myöhään ottaen huomioon, että monen hankkeen on tarkoitus käynnistyä tammikuussa 2017.
”On huolestuttavaa, että ulkoministeriön hallinnollisten resurssien niukkuuden takia myös järjestöjen työ kärsii”, Starck huomauttaa.
Lisätietoja
Auli Starck
Asiantuntija, kansalaisyhteiskunta ja edunvalvonta
auli.starck@kepa.fi
050-317 6715
Helena Nevalainen
Kehitysyhteistyöneuvoja
helena.nevalainen@kepa.fi
050-317 6729