Huolimatta kansainvälisistä velvoitteista ja lupauksista rajoitetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa monin eri tavoin ja kiihtyvään tahtiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että aktivisteja ahdistellaan, kansalaisjärjestöjä kielletään vastaanottamasta ulkomaista rahoitusta, järjestöiltä evätään osallistumismahdollisuudet ja medialta tiedonsaanti.
Rajoitukset eivät kosketa enää vain ihmisoikeusaktivisteja, vaan ne kohdistuvat yhä useammin myös palveluja tarjoaviin kansalaisjärjestöihin ja kansalainvälisiin toimijoihin – meihin kaikkiin kansalaisyhteiskunnan edustajiin.
Osallistuin viime viikolla Berliinissä järjestettyyn The Future of Civic Space -konferenssiin, jonka osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että nyt on aika toimia. Aloittaa voi Berliinissä julkaistun Civic Charterin allekirjoittamisella.
***
Civic Charteriin on koottu seuraavat perustavanlaatuiset kansalaisoikeudet, joita kaikkien tulisi kunnioittaa.
Ilmaisunvapaus
Tiedonsaannin vapaus
Kokoontumisvapaus
Yhdistymisvapaus
Oikeus osallistumiseen
Oikeus rahoitukseen
Mahdollisuudet yhteistyöhön
Oikeuksien lisäksi asiakirja muistuttaa niihin liittyvistä velvollisuuksista:
Valtioilla on velvollisuus suojella kansalaisia
Valtioiden tulee turvata kansalaisyhteiskunnalle suotuisa toimintaympäristö
Valtiot, yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat tilivelvollisia suurelle yleisölle
Civic Charter on tarkoitettu kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen käyttöön esimerkiksi tietoisuuden lisäämiseksi kansalaisyhteiskunnan oikeuksista ja niiden puolustamiseksi. Julkaisutilaisuudessa korostettiin sitä, että kyse on ihmisten, kansalaisten oikeuksista toimia yhteisten päämäärien hyväksi.
***
Suomi on yksi harvoja maita, jotka vielä katsotaan avoimiksi kansalaisyhteiskunnan kannalta. Silti täälläkin moni järjestöihminen kokee, että viime aikoina työ on vaikeutunut – jos ei muuten, niin rahoitusleikkausten ja yhä avoimemman vihapuheen takia.
Tämä käy ilmi myös eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntaverkoston Civil Society Europen ja CIVICUSin tuoreesta Euroopan kansalaisyhteiskunnan tilaa käsittelevästä selvityksestä. Suomen kohdalla selvitys nostaa esille erityisesti rahoitusleikkaukset, jotka eivät kosketa pelkästään kehitysjärjestöjä.
Berliinin konferenssissa moni asiantuntija – mukaan lukien YK:n erityisraportoija Maina Kiai – oli sitä mieltä, ettei tilanne tule helpottumaan, päinvastoin. Kansalaisyhteiskuntien on tultava yhteen ja vahvistuttava.
Nyt on aika osoittaa globaalia solidaarisuutta ja puolustaa kansalaisyhteiskunnan eri toimijoita. Jos odotamme vain siihen asti, että rajoitukset tulevat omalle kohdalle, voi olla liian myöhäistä.
Jos haluat olla mukana puolustamassa kansalaisyhteiskunnan oikeuksia, allekirjoita Civic Charter!
***
Civic Charter on globaali kansalaisyhteiskunnan oikeuksien viitekehys, jonka laatimiseen ovat osallistuneet sadat kansalaisjärjestöt ympäri maailman.
Kepa on allekirjoittanut asiakirjan ja kerää jäsenjärjestöjensä allekirjoituksia ennen 24. päivä marraskuuta järjestettävää Kehityspoliittista päivää, jolloin allekirjoitukset luovutetaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle. Asiakirjan voi allekirjoittaa myös yksityishenkilönä.
Civic Charterista kerrotaan tarkemmin myös 10. päivä marraskuuta järjestettävässä keskustelutilaisuudessa Kansalaisyhteiskunnan tila ja mahdollisuudet muutoksessa.
Allekirjoititko jo? Lähetäthän siitä myös tiedon minulle: auli.starck@kepa.fi