Teollisuusmaat ovat luvanneet lyödä tiskiin joka vuosi 100 miljardia dollaria, josta puolet tulisi suunnata ilmastonmuutoksen hillintään ja puolet sopeutumiseen. Kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet pöytään konkreettisia lukuja siitä, miten tämä käytännössä tehdään.
Hyvä, että suunnitelma on nyt julkaistu. Raportin ydinviesti on, että sadan miljardin dollarin lupaus täytetään vuoteen 2020 mennessä. Tukea optimismille antaa OECD:n samaan aikaan julkaistu tekninen selvitys, jossa arvioidaan ilmastorahoituksen kasvua lähivuosina. Selvityksen mukaan teollisuusmaiden ja kehitysrahoituslaitosten julkinen ilmastorahoitus nousee vuosien 2013–2014 tasoon verrattuna yli puolella, ja on vuonna 2020 arviolta 67 miljardia dollaria. Viimeinen kolmannes, reilut 30 miljardia dollaria, on tarkoitus kattaa yksityisen sektorin kautta. Maali on siis näkyvissä, viestitään.
Harmi vain, maalia on juuri siirretty ja kilpailun säännöt jäivät sopimatta.
***
Tänä keväänä YK:n ympäristöohjelma varoitti, että sopeutumisen vaatima rahoitustarve on arvioitu vakavasti alakanttiin. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan jo vuonna 2030 arviolta 140–300 miljardia dollaria vuodessa. Puolet sadasta miljardista ei enää riitä.
Viimeisimmät tiedot kansainvälisestä ilmastorahoituksesta ovat vuodelta 2014. Tuolloin kehitysmaiden sopeutumistoimiin ohjattiin kahden- ja monenvälistä rahoitusta 22,5 miljardia dollaria, josta Oxfamin arvion mukaan ainoastaan 4–6 miljardia oli valtioiden antamaa julkista rahoitusta.
Tuntuuko vielä, että maali on aivan kulman takana?
***
Toinen kesto-ongelma ilmastorahoituksen yhteydessä ovat kirjavat raportointikäytännöt. Yhteisten pelisääntöjen puutteessa maat raportoivat ilmastorahoituksestaan hyvin vaihtelevasti, ja lukuja on mahdotonta vertailla luotettavasti toisiinsa. Myös Suomi syyllistyy kikkailuun. Tiekarttaan on listattu (sivu 13) maiden Pariisin ilmastokokouksessa antamia rahoituslupauksia. Suomen kohdalle on yhä kirjattu lupaus 500 miljoonan euron rahoituksesta seuraavien neljän vuoden aikana. Kyse on kuitenkin samoista miljoonista, jotka hallitus on päättänyt siirtää kehitysyhteistyömäärärahoista valtionyhtiö Finnfundin pääomittamiseen.
***
Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan juuri Marrakeshin ilmastokokouksen alla 4. marraskuuta. Ilmastorahoitus on aina neuvotteluiden keskiössä. Tiekartta toimii pelinavauksena, jonka pohjalta neuvotteluissa päästään taas hieman eteenpäin. Sen enempää siltä on vaikea toivoa.