Kehitysavun säännöt uudistuvat: yksityissektorille entistä suurempi rooli

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitea DAC kokoontuu tällä viikolla Pariisissa muovaamaan virallisen kehitysavun säännöksiä yksityissektorin instrumenteista. Uudistukset ovat osa jo pitkään jatkunutta ”avun modernisointia”.Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen Eurodad-verkoston mukaan nyt työn alla olevat muutokset apujärjestelmään ovat suurimpia yli 40 vuoteen. Keskeistä uudistuksessa on se, että yksityisen sektorin instrumentteja voitaisiin käyttää laajasti osana niin sanottua virallista kehitysapua (joka alan kielenkäytössä tunnetaan termillä ODA, official development assistance). Toisin sanoen avunantajamaat saisivat jatkossa entistä vapaammin suunnata kehitysyhteistyövaroja yritystensä tukemiseen ja edistää näin esimerkiksi vientiä.”Uudet säännöt ollaan ottamassa käyttöön ilman, että samalla varmistetaan, etteivät apubudjetit luiskahda köyhimpien ihmisten tukemisesta monikansallisten suuryritysten tukemiseksi”, Eurodadin kannanotossa todetaan.Kehitysavun kanavoiminen yritysten kautta voi esimerkiksi lisätä sidotun avun määrää eli sitä, että kehitysmaat velvoitetaan tekemään apuun liittyvät hankinnat – kuten vaikkapa ostamaan ruoka-apua – avunantajamaasta. Eurodadin mielestä tavoitteen pitäisi olla aivan päinvastainen eli sidotun avun lopettaminen kokonaan.Suomen edustaja: selkeyttä kaivataan lisääSuomea tämän viikon neuvotteluissa edustava ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu arvioi, että ennen kaikkea kaupallisten vientiluottojen ja kehitysyhteistyön osana annettavien lainojen välistä eroa pitää vielä selkiyttää.”Lisätyötä tarvitaan, että ODA-säännöt ovat selkeät ja uskottavat, että kehitysyhteistyössä kehitystavoitteet ovat määrittelevä tekijä ja edellytys ja että raportointi on läpinäkyvää”, Pariisista tavoitettu Laatu toteaa.OECD:ssä apu-uudistusta on suunniteltu jo pitkään, mutta julkinen keskustelu aiheesta on jäänyt vähäiseksi. Eurodad kritisoi suljettujen ovien politiikkaa: kehitysapukomiteassa nyt käsiteltävät esitykset tulivat julkiseksi vasta ensimmäisenä kokouspäivänä 10. lokakuuta.”Käsittelyyn tarvitaan aikaa. Nyt huomattavia muutoksia ollaan toteuttamassa todella nopeasti, kuulematta kehitysmaita ja kansalaisyhteiskuntaa”, Eurodad toteaa.Riikka Laadun mukaan DACin tuore puheenjohtaja, ruotsalainen Charlotte Petri Gornitzka korosti kokouksen alussa pitämässään puheenvuorossa, että kehitysmaiden ja kansalaisyhteiskunnan laajempi konsultointi on tärkeää. Nähtäväksi jää, ehtivätkö sanat näkyä tekoina yksityissektorin instrumentteja koskevien säännösten viimeistelyssä: valmista pitäisi olla alkuvuoteen eli kehitysapukomitean seuraavaan ministerikokoukseen mennessä.Järjestöt: Siirtolaisuus nähtävä kehityksen mahdollistajana, ei uhkanaMyös suomalaisjärjestöt lähettivät kehitysapukomitean kokouksen alla ulkoministeriöön oman kannanottonsa. Tärkeimpänä järjestöt pitävät sitä, ettei avun modernisoinnin keskellä unohdeta keskeisintä tavoitetta: köyhyyden vähentämistä.Suomalaisjärjestöt vetoavat myös sen puolesta, että kehitysapukomiteassa yritettäisiin löytää uudenlainen lähestymistapa siirtolaisuuden ja kehityksen suhteeseen: siirtolaisuus ei ole ongelma tai uhka, jota pitäisi yrittää rajoittaa kehitysyhteistyövaroin. Alueelta toiselle muuttaminen on normaali ilmiö ihmiskunnan historiassa ja usein vaikutukset ovat myönteisiä vastaanottajamaalle.Järjestöjen mukaan nyt kaivataan kehityspolitiikka, jolla ei pyritä siirtolaisuuden tukahduttamiseen vaan päinvastoin löytämään lisääntyvän liikkuvuuden tarjoamia mahdollisuuksia.