Ha-Joon Chang: Veroparatiisien sulkeminen olisi parasta kehitysapua

”Ulkomaiset yritykset sijoittavat kehitysmaihin. Toki siitä syntyy työpaikkoja ja ja rahavirtoja maahan, mutta kun voittoja tulee, niistä ei maksetakaan veroja, vaan ne kikkaillaan vaikkapa siirtohinnoittelun kautta Cayman-saarille”, sanoo palkittu taloustieteilijä Ha-Joon Chang Pikkuparlamentin kahvilassa ja särpii lohikeittoa.”Ja hyvin paljon rahaa valuu kehitysmaista ulos korruption ja puuttuvien sääntöjen tähden.””Siksi parasta kehitysapua, mitä rikkaat maat voisivat antaa, olisi sulkea veroparatiisit.”Chang toimii huippuyliopisto Cambridgessa taloustieteen dosenttina. Suomessa hän on luennoimassa ja markkinoimassa viime vuonna suomennettua kirjaansa ”Taloustiede – Käyttäjän opas”. Hän on siis taloustieteilijä, joka puhuu veroparatiisien sulkemisen puolesta, mikä ei ole nykyään kovinkaan harvinaista. Mutta siinä missä monet vääntelevät käsiään voimattomina, Chang sanoo, että veronkierron lopettaminen olisi ”maailman helpoin asia”.”Verrataanpa sitä ilmastonmuutokseen: Me kaikki tiedämme, että se pitää hoitaa, mutta siihen menee vuosikymmeniä. Kuluu paljon rahaa ja vaaditaan paljon muutoksia ihmisten elämäntyylisssä. Mutta veroparatiisit? Tarvitaan vain, että 20 tärkeintä taloutta allekirjoittavat sopimuksen, jossa sanotaan, että kaikki transaktiot, jotka menevät näiden 25 veroparatiisin kautta, ovat tästä lähin laittomia. Homma hoidettu. Puuttuu vain poliittista tahtoa.””On ongelmia, joita ei voida ratkaista helposti, vaikka olisikin poliittista tahtoa. Tämä ei ole yksi niistä. Tämä voitaisiin ratkaista yhdessä yössä.”Paljon puhetta – mutta missä teot?Chang esittelee kirjassaan taloustieteen lyhyen oppimäärän maallikoille ymmärrettävällä tavalla ja puhuu veronkierron lisäksi paljon eriarvoistumisesta. Jopa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on raporteissaan viime vuosina todennut, että tasaisempi tulonjako olisi taloudellisesti järkevää. Miksi ihmeessä maailma sitten tuntuu liikkuvan päinvastaiseen suuntaan? Veroja kierretään ja eriarvoisuus kasvaa. Eikö tieteilijöitä ja asiantuntijoita kuunnella?Chang naurahtaa.”Liian moni rikas ja vaikutusvaltainen ihminen hyötyy näistä järjestelyistä. Miksi pitäisi muuttaa, ellei ole pakko?”Changista on päivänselvää, että kyse on vallasta: vallanpitäjät eivät halua, että nykytila muuttuu – ”ikävä kyllä”.”Akateemiset taloustieteilijät kuten minä, Joseph Stiglitz ja muut saamme puhua mitä vain, ja IMF voi julkaista raporttejaan, mutta kun aletaan tehdä päätöksiä veroparatiiseista ja rikkaiden verottamisesta, meidän puheemme vain ohitetaan.”Valoa Chang näkee demokratiassa: kun tarpeeksi suuri määrä ihmisiä on tyytymättömiä tarpeeksi pitkään, on pakko tehdä muutoksia. Vielä aika ei ehkä ole täysin kypsä.”Suomen eriarvoistuminen ei ehkä ole muuttunut kuudessa vuodessa juurikaan. Pitääkin katsoa asioita vähän pidemmällä perspektiivillä, eikä vain alistua siihen, että asiat eivät koskaan muutu. Mutta lyhyellä aikavälillä, sanotaan viiden, kymmenen tai viidentoista ensi vuoden aikana se on kyllä iso taistelu.”Ha-Joon Changin mielestä taloustiede kuuluu kaikille. Video: RSA Animate