Suomalaisten suuri ekologinen jalanjälki on ollut tiedossa jo pitkään, mutta tiesitkö, että se on edelleen kasvamassa? Tai että sijoituksemme on heikentymässä myös Human Development Indexillä, joka huomioi koulutuksen, eliniän ja taloudellisen kehityksen, joiden kaikkien luulisi olevan vakaassa Pohjoismaassa hyvällä pohjalla?Nälän poistamiseen pyrkivän tavoitteen ei myöskään äkkiseltään luulisi koskevan maatamme, mutta niin vain sijoituksemme myös ravinnon kohtuullista hintaa, saatavuutta kaikissa oloissa ja ravinnon ravitsemuksellista laatua mittaavalla Global Food Insecurity Indexillä on laskussa.***Planeetan rajoissa pysyminen se vasta tiukkaa tekeekin: sijoituksemme on laskussa sekä eri maiden aktiivisuutta investoinneissa uusiutuvaan energiaan ilmentävällä RECAI -indeksillä että meri- ja rannikkoalueiden tilaa ja kestävää käyttöä vertailevalla Ocean Health Indexillä.Ministeriöille tehdystä kyselystä päätellen kahteen ilmastonmuutokseen liittyvään alatavoitteeseen ei myöskään oltu kohdistettu toimia. Kumpikin näistä alatavoitteista liittyy taloudellisesti vauraiden maiden toimenpiteisiin köyhimpien maiden auttamiseksi.***Toistaiseksi vain kerran julkaistu valtioiden vaikutusta niiden omien rajojen ulkopuolella mittaava Good Country -indeksi antaa Suomelle hyvän kakkospaikan. Tämänkin sijoituksen uskotaan kuitenkin olevan vain väliaikainen, sillä kehitysyhteistyöhön suunnattiin hiljattain massiiviset rahoitusleikkaukset.Globaaleja tavoitteita on ylipäänsä vaikeaa, ellei mahdotonta, tukea entisessä mittakaavassa kehitysrahoitusleikkausten vuoksi. Kansalaisyhteiskuntaan kohdistetuilla leikkauksilla on todennäköisesti jatkossa myös negatiivinen vaikutus rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivän tavoitteen nykyiselle huippusijoitukselle.Mutta ei pahaa ellei jotain hyvääkin, sillä konkreettisia ehdotuksia listasijoitusten parantamiseksi kyllä piisaa. Osallistuin itse Avain -hankkeen työpajaan, jonka materiaalia käytettiin tässä raportissa.***Tässä joitakin työskentelyn aikana esiin nousseita ratkaisuehdotuksia, joilla voisimme saada sijoituksemme jälleen nousuun:Perutaan koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkauksetPanostetaan rohkeasti uusiin, hajautettuihin energiantuotantomuotoihinPuututaan aktiivisemmin sekä globaalin että kansallisen talouden eriarvoistaviin mekanismeihin ja rakenteisiin, kuten veroparatiiseihinParannetaan merten suojeluun liittyvien kansainvälisten sopimusten ja kansallisten lakien toimeenpanoa ja valvontaaKestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvä sidosryhmätyöskentely on mielestäni ollut tähän mennessä hedelmällistä ja avointa. Myös raportin suosituksissa muistutetaan ottamaan sidosryhmien asiantuntijuus monipuolisesti käyttöön kestävän kehityksen seurannassa.En voi myöskään olla enemmän samaa mieltä raportin lopputulemasta, jonka mukaan ”kansallisessa toimintaohjelmassa on oltava kunnianhimoa ja rohkeutta.”
Kestävän kehityksen mallimaan maine on vaarassa
Vasta ilmestynyt Kestävän kehityksen avainkysymykset ja toimintasuunnitelma -hankkeen loppuraportti on koonnut yhteen joukon kansainvälisiä vertailuja, joiden linja on melko yhtenevä: Suomi on systemaattisesti matkalla huipulta alaspäin, ja tilanteen korjaaminen vaatii määrätietoisia sekä rohkeita toimia.
Teksti: Anna-Stiina Lundqvist