Esitämme, että Suomen tulee jättää Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA hyväksymättä. Pelkäämme, että sopimus heikentää EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.
Euroopan kauppaministerit kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22-23. syyskuuta Bratislavassa. Virallisesti sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä EU-Kanada-huippukokouksessa, josta se lähetetään EU:n jäsenmaihin hyväksymiskierrokselle. Suomessa sopimuksesta ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua, mikä on demokratian näkökulmasta hyvin ongelmallista. Myöskään lainsäätäjät eivät päässeet tutustumaan neuvotteluasiakirjoihin ennen neuvottelujen päättymistä.
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP on nostattanut runsaasti kritiikkiä ja tällä hetkellä sitä koskevat neuvottelut näyttävät jumiutuneen. Pitkälti TTIP-sopimuksen kaltaista CETA-sopimusta suunnitellaan kuitenkin hyväksyttäväksi, vaikka siihen liittyy samoja, muun muassa elintarviketurvallisuuteen ja investointisuojaan liittyviä ongelmia, kuin TTIP-sopimukseen. CETA:a voidaan kutsua myös TTIP:n takaportiksi, sillä se mahdollistaisi myös yhdysvaltalaisyrityksille tytäryhtiöidensä kautta pääsyn Euroopan markkinoille ja CETA:n investointisuojan piiriin.
Se, että CETA on herättänyt vähemmän keskustelua kuin TTIP, ei vähennä sen kiistanalaisuutta. Esimerkiksi eurooppalainen kansalaisaloite CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan keräsi vuodessa yli 3,2 miljoonaa allekirjoitusta, ja sopimuksia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut yksin Euroopassa satoja tuhansia ihmisiä.
Kuten TTIP-sopimuksessa myös CETA:ssa on kyse aivan muusta kuin perinteisestä kaupan vapauttamisesta. Pyrkimyksenä on muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella. Tämä paitsi heikentää demokratiaa on myös ristiriidassa EU:n kestävää kehitystä koskevien sitoumusten ja linjausten kanssa. CETA-sopimuksen allekirjoittaminen esimerkiksi poistaisi esteitä ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan erittäin haitallisesta öljyhiekasta jalostetun öljyn tuonnilta Euroopan unioniin. Tämä puolestaan heikentäisi EU-maiden mahdollisuuksia suosia uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energiamuotoja ja vaarantaisi EU:n aseman kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä.
Suomea erityisesti koskettava uhka CETA-sopimuksessa liittyy kaivosteollisuuteen ja sitä koskevan sääntelyoikeuden kaventumiseen. CETA:n voimaansaattamisen jälkeiset korjaukset kaivoslainsäädäntöön altistaisivat Suomen miljoonien tai jopa miljardien eurojen korvausvaateille kansainvälisessä investointiriitatuomioistuimessa.
Näemme, että CETA-sopimukseen sisältyy niin suuria ristiriitoja ja riskejä suhteessa kansainvälisiin kestävän kehityksen periaatteisiin, että sitä ei tule saattaa voimaan.
Julkilausuman allekirjoittajat:
350 Suomi ry
Suomen Aasia-Eurooppa-verkosto AEPF
Amanadamaji ry
Animalia ry
Attac ry
CRASH – Coalition for
Research and Action for Social Justice and Human Dignity
Eettisen kaupan puolesta ry
Emmaus Aurinkotehdas ry
Greenpeace Suomi
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
Luonto-Liitto ry
Maailmankauppojen liitto ry
Maan ystävät ry
Maattomien ystävät ry
Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike
Naiset Rauhan Puolesta -liike
TTIP-verkosto Suomi
Uusi tuuli ry