Haluaako hallitus eroon kansalaisjärjestötoiminnasta?

Hallituksen haluttomuus budjetoida rahaa kansalaisjärjestöjen toiminta-avustuksiin herättää syvää huolta kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepassa.”Talousarvioesitys heijastelee hallitusohjelmaa, jossa kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille annettu rooli on hyvin vähäinen. Erityisesti tässä tilanteessa on outoa, ettei hallitus näe kansalaisyhteiskunnan kansantaloudellista merkitystä.””Kansalaisjärjestöt tavoittelevat yhteiskunnallista hyötyä, oli kyse sitten julkisten palvelujen asiakaslähtöisyyden parantamisesta tai kehitysmaiden äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentämisestä”, toteaa Kepan asiantuntija Auli Starck.Järjestörahoitus on investointi kehitykseenViime syksynä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistettiin mittavat leikkaukset, kun rahoituksesta napsaistiin pois lähes puolet, 43 prosenttia. Tämä taso pysyy talousarvioesityksessä vuodelle 2017.Nyt hallitus on viemässä rahat Ihmisoikeusliitolta ja rauhanjärjestöiltä. Kyseessä on 412 000 euroa, mikä on pieni summa valtion budjetissa, mutta elintärkeä tuki järjestöjen työlle.Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on luvattu, että järjestöjen toiminta-avustus hoidetaan vuoden 2017 osalta ylijäämävaroista, mutta avustusten kohtalo on täysin auki vuodesta 2018 lähtien.Kepa haluaakin muistuttaa, että järjestöavustukset eivät ole vain menoerä, vaan niillä investoidaan yhteiseen hyvinvointiin ja työllisyyteen niin Suomessa kuin kehitysmaissakin.Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE ilmaisi viime viikolla huolensa työllisyystoimiin ja määrärahoihin tehtyjen muutosten vaikutuksista kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia.Kansalaisjärjestöt myös kehittävät uutta ja tuottavat sosiaalisia innovaatioita, joita Suomenkin hallitus on peräänkuuluttanut.”Valtio käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja erilaisiin yritystukiin. Mikseivät kansalaisjärjestöt olisi yhtä lailla hallituksen kärkihanke”, ihmettelee Kepan asiantuntija Auli Starck.Demokratia on aktiivisen kansalaisuuden varassaKansalaisjärjestöjen yhteisenä huolenaiheena on eriarvoisuuden kasvu, joka on paitsi globaali ongelma, myös Suomen ongelma. Kansalaisjärjestöt antavat tavallisille kansalaisille mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa omien oikeuksien toteutumiseen ja päätöksentekoon.Ne ovat paikkoja aktiiviselle kansalaisuudelle, jonka varassa demokratia lepää.Tällä hetkellä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia rajoitetaan yli puolessa maailman maista samalla, kun monet maat leikkaavat tukeaan kansalaisjärjestöille. ”Avoin ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on demokratian tae. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumisen seuraamisessa. Suomella olisi nyt tilaisuus erottua positiivisesti joukosta ja osoittaa tukensa demokratiakehitykselle ja ihmisoikeuksille”, toteaa Starck.Nyt päätetään, millaista tulevaisuutta rakennetaanElämme murrosvaiheessa, jossa otetaan elintärkeitä askeleita – joko maapallon tulevaisuutta rakennetaan kestäväksi tai sitten muun muassa eriarvoisuuden kasvu jatkuu, pahoinvointi, näköalattomuus ja konfliktit lisääntyvät ja ilmastonmuutos jää pysäyttämättä.Kestävän tulevaisuuden rakentamiselle kansalaisjärjestöjen globaalikasvatus, mukaan lukien rauhankasvatus, on merkittävä väline.”Järjestöt kehittävät pedagogisia menetelmiä, kouluttavat kasvatusalan ammattilaisia ja tarjoavat asiantuntijatukea. Tästä huolimatta tuki järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyöhön vähenee kehitysrahoitusleikkausten takia merkittävästi,” toteaa Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekola.