Puun polttoa, hiilen sitomista ja vaarallisia tilanteita

Taivas on harmaa ja enteilee Porin SuomiAreenalle sadetta. ”Joskus me tuhotaan jotain saamatta tilalle uutta, eikä me koskaan saada uutta tilaisuutta”, räppää Paleface.Hänen lisäkseen Eetunaukion lavan eteen kerääntyvää väkijoukkoa lämmittelee kauniilla, suurella liekillä palava jätkänkynttilä, joka muistuttaa pian alkavan Suomen luonnonsuojeluliiton keskustelun aiheesta. Biotalous. Mitä se on? Mitä se merkitsee Suomelle ja Suomen luonnon monimuotoisuudelle? Musiikki hiljenee, yleisö odottaa. Paikalla olevat palomiehet tarkkailevat jätkänkynttilää herkeämättä.Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, St1:n energiajohtaja Jari Suominen, VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka ja Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sekä rap-muusikko Paleface eli Karri Miettinen pohtivat, pelastaako metsien biotalous Suomen. YLE:n ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Erosen juontama keskustelu on myös osa Agenda2030-tapahtumien sarjaa. Agendan näkökulmasta teemassa oli kyse erityisesti maaekosysteemien suojelua koskevasta kestävän kehityksen tavoitteesta.***Istuvan hallituksen tavoitteena on, että biotalouden avulla uusiutuvan energian osuus on yli puolet Suomen energiantuotannosta 2020-luvulla. SLL:n Sulkava kuitenkin huomauttaa, että biotalouden käsite on paljon puun ja sellun ympärillä käytyä keskustelua laajempi. Siihen voidaan lukea kuuluvaksi muun muassa monimuotoisen luonnon kautta saatavat terveyshyödyt, sekä luontomatkailu, joka on tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava teollisuuden ala Suomessa.Sulkava onkin huolissaan siitä, että Sipilän hallituksen biotaloustavoite johtaa nykyiseen verrattuna neljännestä tai viidennestä suurempiin hakkuisiin, jotka jo nyt ovat yli kestävän tason. Puulle tarvitaan kestävyyskriteerit. Ministeri Tiilikainen vastaa toteamalla Luonnonvarakeskuksen selvittäneen, että lisähakkuut voidaan tehdä kestävästi eikä yhtään suojelualuetta oteta hakkuiden piiriin.***Puun käytön lisäämisen vaikutukset metsien monimuotoisuudelle huolestuttavat. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Sulkava muistuttaa avohakkuiden johtavan pusikoitumiseen, jolloin monimuotoisuus ja virkistyskäyttömahdollisuudet vähenevät. Tiilikainen toteaa eriasteisen lahopuun ensiarvoisuuden monimuotoisuudelle ja lahopuun turvaamisen tärkeyden. Puun käyttöä on tarkoitus lisätä kestävyyden rajoissa.St1:n Suominen korostaa Suomen olevan uusiutuvan energian näkökulmasta yksi maailman rikkaimmista maista, mutta toteaa, ettei Suomea pelasteta metsää polttamalla. Biopolttoaineet ovat kuitenkin Suomelle merkittävä energialähde, vaikka ne eivät ratkaise ongelmia maailmalla. Muut panelistit ovat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että yhden ratkaisun sijaan tarvitaan monipuolinen valikoima uusiutuvaa energiaa. VTT:n Vainikka muistuttaa lämpösektorin merkityksestä, sillä puolet energiasta kuluu lämmitykseen.Vainikka tähdentää, että hiiltä tarvitaan yhteiskunnassa jatkossakin, mutta se on ajateltava uudella tavalla. Kyse on siitä, kuinka hiilen kierto toteutetaan. Hän kertoo esimerkkinä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toteutettavasta hankkeesta, jossa tarvittavat hiilivedyt tuotetaan aurinkosähkön avulla ilmasta kerätyistä hiilidioksidista ja vedestä.***Iloisesti lepattava jätkänkynttilän liekki on villiintynyt tuulessa. Kolme täysiin varusteisiin sonnustautunutta palomiestä lähestyvät liekkiä määärtietoisesti ja tukahduttavat palavan puun sammutuspeittolla. Savuava paketti kannetaan pois näkyvistä. Tilanne on ohi.***Keskiössä biotaloudessa on myös ilmastonmuutos ja Suomen sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen. Sulkava huomauttaa, että hallituksen linjaamista biotaloustavoitteista aiheutuvat hakkuiden lisäykset tarkoittavat metsien hiilinielun supistumista puoleen nykyisestä. Tämä tarkoittaa saman suuruista päästölisäystä, kuin maatalous ja liikenne aiheuttavat nyt yhteensä.Jussi Eronen muistuttaakin, että EU:n komissio miettii parhaillaan, voidaanko puun polttoa laskea enää päästöttömäksi. Vainikka toteaa, ettei EU:n mahdolliset päästökertoimet aiheuta Suomelle strategista energiariskiä mutta teknologian vienti voi nousta ongelmaksi. Suominen huomauttaa tähän, ettei vientiin tule tällä hetkellä keskittyä, sillä suomalaisilla on riittävästi töitä uusiutuvien energialähteiden kotimaisten investointien hoitamisessa ja kotimarkkinoiden kuntoon saattamisessa.***Tiilikainen alleviivaa keskustelun lopussa, ettei kyse missään vaiheessa ole ollut puun polton, vaan jalostuksen lisäämisestä. Hallitus satsaa tuotekehittelyyn ja puusta pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Bioenergiaa tuotetaan puuteollisuuden sekä metsänhoitotöiden sivutuotteena syntyvästä materiaalista.Suominen toteaa, etteivät markkinat tai päästökauppa hoida uusiutuviin siirtymistä, vaan vastuu on poliitikoilla. On suuri kysymysmerkki, miten politiikkaan saadaan konkretiaa, haastaa Paleface. Käytännön taso ja liturginen taso kohtaavat harvoin. Sulkava huomauttaa, että uusiutuvat ajaisivat heti läpi, mikäli vuositasolla vähintään 1,5 miljardin euron suuruiset fossiilisten polttoaineiden tuet poistettaisiin Suomessa.Keskustelua tiiviisti seurannut yleisö on säästynyt sateelta. Aurinko on alkanut pilkottamaan pilviverhon takaa.Paneeli oli osa Agenda 2030 -keskustelutilaisuuksien sarjaa.