Kesäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2015 ulkoministeriö ilmoitti keskeyttävänsä hanketuen hakukierroksen pienten ja keskisuurten järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Haku oli päättynyt toukokuun puolivälissä. Ministeriöön oli lähetetty 140 pitkään suunniteltua hakemusta uusille ja jatkohankkeille.
Heinäkuussa hakijat – tai ainakin melkein kaikki – saivat ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön allekirjoittaman tiedotteen hanketuen haun keskeytymisestä. Syyksi ilmoitettiin kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset.
Kuten silloin jäsenblogissa kirjoitin, virkamiehet joutuivat valmistelemaan leikkauslistan nopealla aikataululla ja napsaisivat vaaditut 43 prosenttia pois sieltä, mistä se oli helpointa.
Hakukierroksen keskeytyminen oli monelle järjestölle shokki. Myös tapa ilmoittaa siitä herätti kummastusta – voiko ministeriö tehdä näin? Onko se edes laillista, kun valtion budjetin hyväksyy lopullisesti eduskunta vasta loppuvuodesta?
Maailman musiikin keskus kirjoittaa oikeuskanslerille maaliskuussa 2016 lähettämässään selvityspyynnössä, että siihen mennessä se ei ollut saanut hallintolain edellyttämää ja valtionavustuslain vaatimat tiedot sisältävää valtionavustuspäätöstä hanketukihakemuksestaan. Päätös on edellytys sille, että järjestö voi tehdä siitä halutessaan oikaisupyynnön.
Liekö juuri selvityspyynnön ansiota, että kesäkuussa 2016 ministeriö on lopulta toimittanut hakijoille ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Toivakan tekemät valtionavustuspäätökset, joilla hakemukset hylätään. Perusteluina ovat luonnollisesti hallituksen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset.
Maailman musiikin keskus ei ole vielä saanut vastausta oikeuskanslerilta – asian käsittely kestää sielläkin kuukausia.
* * *
Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikkö on vajaamiehitetty työmääräänsä nähden ja lisäksi sitä on leimannut henkilöstön tiuha vaihtuminen. Vuoden ajan olemme toistuvasti kuulleet, että tilanne tulee entisestään heikkenemään ja väki vähenemään. Tiedusteluihin ei ehditä vastata, raporttien käsittely venyy, käyttötarkoituksen muutosesityksiä ei hyväksytä kohtuullisessa ajassa ja niin edelleen.
Missä menee raja? Milloin hallinto ei enää täytä sille laissa asetettuja hyvän hallinnon kriteereitä? Hallintolain mukaan kansalaisilla on esimerkiksi oikeus vaatia asianmukaista palvelua, neuvontaa ja vastauksia tiedusteluihin maksutta.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta puolestaan velvoittaa viranomaiset muun muassa tiedottamaan toiminnastaan. Kovin tarkkoja määritelmiä esimerkiksi kohtuullisesta käsittelyajasta lait eivät anna. Hallintolaki takaa kansalaisille myös mahdollisuuden tehdä ”lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä” kirjallisen hallintokantelun.
Viime viikolla kumppanuusfoorumissa ministeri Toivakka lupasi puheessaan, että kaikkiin järjestöjen tiedusteluihin vastataan. Samalla hän pyysi järjestöiltä ymmärrystä viivästysten takia.
Ymmärrystä järjestöillä on riittänyt yllättävän pitkään – paitsi niillä, jotka ovat byrokratiaan väsähtäneinä päättäneet jättää ulkoministeriön avustukset hakematta. Ratkaisuja hallinnon ongelmiin toivotaan ensisijaisesti avoimen vuoropuhelun, aidon yhteistyön, asiakaslähtöisyyden ja byrokratian keventämisen kautta.
Suurin huoleni hallinnon kangertelussa on, että sen varjolla tukea ohjataan jatkossa vain isoille hankkeille ja toimijoille entistä tiukemmin ehdoin ja unohdetaan monimuotoisuuden tuoma rikkaus. Pienikin voi olla paitsi kaunista niin tehokasta ja vaikuttavaa.
* * *
Tänä keväänä hanketuen hakukierros avattiin jälleen uudistuneena. Toukokuun puoliväliin mennessä ministeriöön jätettiin hakemuksia enemmän kuin viime vuonna mutta selvästi alle 200 hakemusta – sen tarkempaa vastausta en ole ministeriöstä saanut. Koontia hakukierroksesta on lupailtu ministeriön verkkosivuille lähiaikoina. Päätösten on arvioitu tulevan ennen joulua.
Lisäys 18.1.2017: Oikeuskanslerin ratkaisun (pdf) mukaan hakijalla on oikeus saada hakemukseensa kirjallinen perusteltu päätös, johon voi hakea muutosta. Viranomaisen tiedonantoa tai kirjettä ei voida pitää valtionavustuslain 11 §:ssä tarkoitettuna päätöksenä. Hakemusasiaa ei myöskään käsitelty perustuslaissa ja hallintolaissa säädetyllä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Hakemuksen käsittelyaikaa oli pidettävä hakijan kannalta kohtuuttoman pitkänä.Oikeuskansleri kiinnitti ulkoasiainministeriön huomiota vastaisen varalle viranomaisen velvollisuuteen antaa valtionavustuksia koskeviin hakemuksiin kirjalliset päätökset ja käsitellä asiat ilman aiheetonta viivytystä.
Ulkoministeriön päätökset vuoden 2016 hakukierrokselta julkistettiin juuri ennen joulua. Lisätietoja ulkoministeriön tiedotteessa.