Tavoitteena vapaus

“Toimintamme on uhattuna”, on ensimmäinen lause, jolla Soeung Saroeun vastaa kysymykseen kansalaisyhteiskunnan toimintatilasta Kambodzhassa.Saroeun johtaa Kepan tukemaa kattojärjestö Cooperation Committee for Cambodiaa (CCC), jolla on näköalapaikka kansalaisyhteiskuntaan ja Kambodzhan poliittiseen tilanteeseen.Syiksi kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten heikkenemiseen Saroeun nostaa kaksi päätekijää: Kambodzhan sisäpoliittisen tilanteen ja kiristyvän kilpailun valtapuolue CCP:n ja pääoppositiopuolue CNRP:n välillä sekä kansainvälisen kehitysrahoituksen vähenemisen.***Kambodzhassa on hiljattain säädetty useita lakeja, joita kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kritisoineet. Yksi merkittävimmistä on kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä säätelevä laki, jota kutsutaan yleisesti LANGOksi (Law on Associations and NGOs).“Laki pakottaa kaikki kansalaisyhteiskunnan toimijat rekisteröitymään ennen, kuin mitään toimintaa on. Lisäksi se määrää, että kansalaisjärjestöjen tulee toimia poliittisesti neutraalilla tavalla, määrittelemättä kuitenkaan, mitä poliittisesti neutraalilla tarkoitetaan”, kertoo Saroeun.Kambodzhassa on arviolta noin 25 000 yhteisöpohjaista toimijaa, jotka eivät ole rekisteröityneet kansalaisjärjestöiksi. LANGOa onkin jo käytetty näiden toimijoiden kontrolloimiseksi.Esimerkiksi Kratie’s Snuolin alueella poliisi pysäytti 71 perheen mielenilmauksen, jossa vaadittiin asukkaiden maaoikeuksien kunnioittamista, vedoten juuri siihen, etteivät perheet olleet rekisteröityneet lain mukaisesti.***LANGO edellyttää myös, että mikäli  järjestöt tai yhdistykset aikovat toteuttaa toimintaa jossain muualla, kuin missä ne on rekisteröity, tulee viranomaisille ilmoittaa tästä viisi päivää etukäteen. Tämä on johtanut siihen, että paikallisviranomaisten ja poliisin valvonta järjestötapahtumissa on lisääntynyt, kuten myös raportit uhkailusta ja aktivistien pidätyksistä.“Lakia tulkitaan ja toimeenpannaan hyvin valikoivasti. Hallitus haluaa vain itselleen myötämielistä toimintaa tai humanitaarista apua tarjoavat järjestöt. Muu toiminta ja kritiikki esimerkiksi korruptiota ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta kohtaan on helppo leimata oppositiotoiminnaksi”, toteaa Saroeun.***Sarouen tietää, että kansalaisyhteiskunnan johtajia, myös häntä itseään, pidetään silmällä, ja lukuisia ihmisoikeuspuolustajia on vangittu.Sarouenin analyysin mukaan hallituksen tähtäimessä on varmistaa voitto vuoden 2018 parlamentti- ja presindentinvaaleissa. Kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittaminen on yksi käyttöön otetuista keinoista.“Päätavoitteemme on nyt tehdä töitä sen eteen, että dialogi valtapuoleen ja pääoppositiopuolueen välillä saadaan käyntiin jo nyt. Rauhanprosessi pitää aloittaa ennen vaaleja, ja tähdätä siihen, että puolueet sitoutuvat hyväksymään tuloksen, oli se mitä tahansa”, Saroeun sanoo.Lisäksi kaivataan kansainvälistä tukea ja painetta sille, että hallitus vapauttaisi poliittiset vangit ja vangitut ihmisoikeuspuolustajat.***Toinen kansalaisyhteiskuntaa huolestuttava kehitys on kehitysyhteistyön väheneminen ja rahoittajien vetäytyminen. Taustalla on muun muassa se, että Kambodzha on kovaa vauhtia nousemassa Maailman Pankin mittarein mitattuna matalan tulotason maista alemman keskitulon maiden joukkoon.“Lisäksi kestävän kehityksen Agenda2030 painottaa kotimaisten resurssien hyödyntämistä”, toteaa Saroeun.Saroeun vetoaa kuitenkin sen puolesta, että vaikka köyhyys on Kambodzhassa vähentynyt, elää suurin osa väestöstä kuitenkin juuri köyhyysrajan yläpuolella.Kansalaisjärjestöille ulkomainen tuki on ollut elinehto, sillä 85 prosenttia niiden tuloista tulee ulkomaisilta rahoittajilta.“Järjestöt investoivat kehitykseen joka vuosi noin 350-750 miljoonaa dollaria. Tämä on noin 25 prosenttia valtion kokonaisbudjetista”, huomauttaa Saroeun.***Tavoitteena ei ole saada ulkomaista kehitysrahoitusta loputtomiin, mutta vetäytymisen pitäisi tapahtua hallitusti vähintään 5-7 vuoden kuluessa. Tänä aikana kehitysrahoitusta pitäisi Saroeun mielestä kohdistaa nimenomaan yhteisötasolla toimiville järjestöille, jotka tukisivat kehitystä paikallistasolla.Saroeun korostaa myös sosiaalisten siteiden luomisen merkitystä, joiden varassa kansainvälinen yhteistyö ja tuki kansalaisyhteiskunnan ponnisteluille voisi jatkua kehitysyhteistyön jälkeen.“Kambodzha on elänyt velvollisuuksien varassa ja nyt on sen aika olla vapaa”, Saroeun lopettaa hymyillen leveästi.***Tule kuulemaan lisää Kambodzhan kuulumisia Maailma kylässä -festivaaleille. Saroeun on mukana KepaTalks-ohjelmassa ”Mitä kuuluu Kambodzhaan?” lauantaina kello 14.00 Taiga-lavalla.