Kehitysapu vaihtuu ”taikatemppuihin”

IPS -– Perinteistä kehitysapua romutetaan, vaikka valtiot vakuuttavat sitoutumistaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, valittaa YK:n pääsihteerin erikoisneuvonantaja Jeffrey Sachs.”Monet valtiot turvautuvat taikatemppuun. Ne sanovat kannattavansa kestävän kehityksen tavoitteita, mutta kehottavat lainaamaan rahoituksen yksityisiltä markkinoilta”, hän jatkaa.Yksityisen sektorin rooli on muutenkin kasvanut kehitysrahoituksesta puhuttaessa, vahvistaa Aldo Caliari Center of Concern -järjestöstä.”On huolestuttavaa, että valtiot vetäytyvät vastuusta ja siirtävät sitä yksityiselle sektorille. Lainat on perinteisesti myönnetty kaupallisille hankkeille eikä julkisten palvelujen järjestämiseen, joten rahoitus on mullistumassa”, jatkaa Caliari, joka edustaa kansalaisjärjestöjä YK:n kehitysrahoitusneuvotteluissa.Terveydenhuolto kaikilleKestävän kehityksen tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman julkista rahoitusta. Sachs muistuttaa, että tavoitteisiin kuuluu terveydenhuollon turvaaminen kaikille kehitysmaiden asukkaille vuoteen 2030 mennessä. Se on julkisen sektorin tehtävä, johon kehitysmaiden omat voimat eivät riitä.”Köyhimpien maiden avun pitäisi olla valtaosin lahjaa, koska niiden velkaannuttamisessa ei ole mitään järkeä”, hän painottaa.Sachsin mukaan moni maa leikkaa nyt kehitysapuaan ja siirtää rahoja turvapaikanhakijoiden auttamiseen, rauhanturvaamiseen ja ilmastoasioihin.”Tiedän tapauksia, joissa tuki terveys- ja rokotuskampanjoille on lopetettu ja varat käytetään ilmastorahoitukseen”, hän sanoo.Jopa ”maailman parhaina kehitysavun antajina” pidetyt Pohjoismaat ovat siirtäneet rahoitustaan pakolaiskuluihin, hän jatkaa.Apu muuttuu lainoiksiVauraiden maiden OECD:n 28 maata kattava kehitysapukomitea julkisti hiljan tilastojaan vuodelta 2015. Suurin kasvu osui menoluokkiin, joita ei aiemmin luokiteltu avuksi, kertoo eurooppalaisen velka- ja kehitysverkoston Eurodadin johtaja Jeroen Kwakkenbos.”Pakolaismenojen lisäksi eniten – 26 prosenttia – kasvoi ei-lahja-apu eli käytännössä lainat”, hän sanoo. Suuntana on kehitysavun muuttaminen lainoiksi. Esimerkiksi Australian valtio kertoo verkkosivuillaan, että apu muodostaa kutistuvan osan sen kehitysrahoituksesta.OECD-maiden yhteenlaskettu kehitysapu kasvoi 2015, vaikka pakolaiskulut jätetään pois. Summa oli noin 115 miljardia euroa ja kasvu 1,7 prosenttia. Tavoitellusta 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta ollaan kuitenkin yhä kaukana. Osuus oli nyt keskimäärin 0,3 prosenttia, Suomessa 0,56.Alkujaan 0,7 prosentin kansantulo-osuus piti saavuttaa vuonna 1980. Aikaraja on nyt siirretty vuoteen 2030, jolloin myös kestävän kehityksen tavoitteista pitäisi tulla totta.Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.