Myös muualla Euroopassa kehitysmaiden ihmisten auttaminen koetaan entistä tärkeämmäksi: auttamista tärkeänä pitävien eurooppalaisten osuus on noussut 89 prosenttiin, 4 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin viime vuonna. Vaikka suomalaiset pitävät kehitysmaiden auttamista tärkeämpänä kuin eurooppalaiset yleensä, on meillä silti edelleen matkaa läntiseen naapuriimme, Ruotsiin, jossa vastaava luku on peräti 98 prosenttia.
Suomalaiset kokevat muita eurooppalaisia vahvemmin, että köyhyyden voittaminen kehitysmaissa vaikuttaa myönteisesti myös EU-kansalaisiin. Suomalaisista 87 prosenttia, 6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, uskoo kehitysyhteistyöllä olevan myönteisiä vaikutuksia EU-kansalaisiin, kun EU:n keskiarvo on huomattavasti alhaisempi 72 prosenttia.
Selvä nousu on havaittavissa myös siinä, kuinka moni suomalainen haluaa nähdä kehitysmaiden köyhyyden voittamisen yhtenä EU:n prioriteeteista. Tämä luku oli Suomessa 67 prosenttia vuonna 2014, ja jo 74 prosenttia vuonna 2015. EU:n keskiarvo on 69 prosenttia. Yhä useampi suomalainen, 79 prosenttia, näkee köyhyyden vähentämisen kehitysmaissa myös EU:n moraaliseksi velvollisuudeksi. Edellisen vuoden vastaava luku oli 6 prosenttiyksikköä alhaisempi.
Vuonna 2015 vietettiin kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta, jota Kehys koordinoi Suomessa yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Teemavuoden aikana suomalaiset osallistuivat #haluanmaailman-kampanjaan, joka kannusti ihmisiä pohtimaan, minkälaisessa maailmassa he haluavat elää. Teemavuoden aikana esiteltiin muun muassa kehitysyhteistyön tuloksia ja uusia kestävän kehityksen tavoitteita. Vuoden 2015 jälkeen 19 prosenttia suomalaisista kokee olevansa paremmin perillä kehitysavusta kuin vuonna 2014. Muista eurooppalaisista vain romanialaiset kokevat oppineensa enemmän kehitysavusta vuoden 2015 aikana kuin suomalaiset. Romania pitää kärkisijaa 21 prosentilla. Suomalaiset ovat myös keskivertoeurooppalaista paremmin tietoisia kehitysyhteistyön eurooppalaisesta teemavuodesta.
Uudet kestävän kehityksen tavoitteet tunnetaan Suomessa selvästi paremmin kuin muissa EU-maissa. Peräti 71 prosenttia suomalaisista on kuullut tai lukenut uusista kestävän kehityksen tavoitteista, kun EU:n keskiarvo on noin puolet tästä, 36 prosenttia. Toista sijaa pitävät luxemburgilaiset 59 prosentilla. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat lyöneet selvästi paremmin läpi EU:ssa kuin niitä edeltäneet vuosituhattavoitteet, joista vain 22 prosenttia eurooppalaisista oli kuullut vuonna 2013. Suomessa tapahtunut muutos on erityisen merkittävä: vuoden 2013 Eurobarometrissa vain 21 prosenttia suomalaisista kertoo kuulleensa vuosituhattavoitteista.
57 prosenttia suomalaisista uskoo siihen, että yksittäinen ihminen voi vaikuttaa köyhyyden torjumiseen kehitysmaissa. Tässä kysymyksessä on suurta hajontaa EU-maiden kesken: ruotsalaisista peräti 86 prosenttia uskoo yksilön vaikutusmahdollisuuksiin, kun taas bulgarialaisista vain 14 prosenttia. On ilahduttavaa, että suomalaisten usko yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa köyhyyden torjumiseen on noussut enemmän kuin missään muussa EU-maassa, 8 prosentilla.
Suomalaiset uskovat viime vuoteen verrattuna selvästi enemmän, että lahjoitukset järjestöille ovat tehokas tapa auttaa kehitysmaita. Tämä osuus on noussut kahdeksalla prosentilla, 67 prosenttiin, ylittäen EU:n keskiarvon. Hallitus päätti kuitenkin vuonna 2015 kohdistaa kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön 40 prosentin leikkaukset. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kannan mukaan kansalaisjärjestöjen leikkaukset olisi pitänyt perua, mutta hallitus on pitänyt kannastaan kiinni.
Lue lisää:
Euroopan komission Suomen-edustuston tiedote