Kauppaneuvottelujen laajempi konteksti on erityisen tärkeä, kun ajatellaan TTIP:in vaikutuksia kehitysmaihin. WTO:n Dohan kierros on jäänyt junnaamaan paikalleen ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa on siirrytty neuvottelemaan kahdenvälisistä ja alueellisista sopimuksista. Komission kauppapolitiikan pääosaston yksikönpäällikkö Hiddo Houben kertoi viime vuoden kesäkuussa Helsingissä vieraillessaan, kuinka komissio toivoo TTIP:istä EU:lle ja koko maailmalle malliesimerkkiä uusista kauppa- ja investointisopimuksista. Kun neuvotellaan TTIP:istä, kyse ei siis ole vain EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppasopimuksesta. Kyse on laajemmin globaalin kauppapolitiikan suunnasta.
TTIP-neuvotteluiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute sekä molemminpuoliset halut luoda rinnakkaisia epädemokraattisia oikeuskäytäntöjä eivät lupaa hyvää tuleville kauppaneuvotteluille. Kun me Euroopassa olemme huolissamme TTIP:in investointisuojan seurauksena syntyvistä mahdollisista oikeuskiistoista monikansallisia yrityksiä vastaan, voitte kuvitella huolen määrän monissa kehitysmaissa. Esimerkiksi Tyynenmeren ja Karibian saarivaltioille tai Himalajan valtioille Nepalille ja Bhutanille mahdollisuus ympäristösääntelyyn on tulevaisuudessa elinehto. Näillä valtioilla tulee olla mahdollisuus sääntelyyn, joka estää laajojen alueellisten ympäristö- ja humanitaaristen katastrofien synnyn ilman, että niiden täytyy pelätä joutuvansa loputtomaan velkaan monikansalliselle yritykselle sääntelyn johdosta.
TTIP ei vaikuta kehitysmaihin vain tulevien kauppaneuvotteluiden kautta. Sopimus saattaa vaikuttaa myös siihen, miten kehitysmaiden tuotteet pääsevät jatkossa EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoille. Jos TTIP:in alkuperäsäännöt estävät kehitysmaista tulevien raaka-aineiden käytön EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä kaupassa, uhkaa kehitysmaita putoaminen tuotantoketjujen ulkopuolelle. Näin voi käydä esimerkiksi, jos eurooppalainen vaateteollisuus ei voikaan viedä enää kehitysmaista tulevista tekstiileistä valmistettuja tuotteita Yhdysvaltoihin. Avoimemmilla alkuperäsäännöillä tämä riski on pienempi.
Sääntelyn yhdenmukaistaminen EU:n ja Yhdysvaltojen kesken helpottaa kehitysmaiden vientiä TTIP:in piiriin kuuluville alueille, kun tuotteiden tarvitsee noudattaa vain yksiä standardeja kaksien sijaan. Toisaalta markkinoiden yhdistyminen lisää kilpailua ja tukee eniten kilpailukykyisimpiä tuottajamaita. TTIP:in alkuperäsäännöt ja molemminpuolinen sääntelyn tunnistaminen tulee kuitenkin kirjata sopimukseen, jotta TTIP:in myönteiset vaikutukset kehitysmaihin toteutuvat.
TTIP:in yleisistä vaikutuksista on tehty erilaisia tutkimuksia, eivätkä ne anna yhdenmukaista kuvaa mahdollisista vaikutuksista. Pahimpien skenaarioiden mukaan TTIP:in negatiiviset vaikutukset kehitysmaihin voivat olla jopa yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroopan komission oma kestävyysvaikutusarviointi on vielä kesken. Kehys pitää tärkeänä, että EU noudattaa Lissabonin sopimuksen artiklaa 208, jonka mukaan kaikissa EU:n politiikoissa, joilla on todennäköisiä vaikutuksia kehitysmaihin, tulee ottaa EU:n kehityspolitiikan tavoitteet huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU:n tulee selvittää TTIP:in vaikutukset globaaliin köyhyyteen ja kestävään kehitykseen. Komission kestävyysvaikutusarvioinnin on määrä valmistua marraskuussa 2016.
Tähän mennessä TTIP-neuvottelukierroksia on käyty jo 12. Kuinka pitkälle neuvottelut ovat edenneet ennen kuin kestävyysvaikutusarviointi valmistuu? Pelkoni on, että monet kehitysmaiden kannalta keskeisimmät pykälät lyödään lukkoon, ennen kuin vaikutukset on arvioitu. Tilannetta ei paranna se, että neuvotteluja käydään suljettujen ovien takana. Näin merkittävät ja seurauksiltaan kauaskantoiset sopimukset vaativat avoimuutta ja eri intressiryhmien tasapuolista kuulemista. Eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan huolia ei TTIP-neuvotteluissa ole toistaiseksi huomioitu tarpeeksi.
Kun tiedämme, että komissio haluaa käyttää TTIP:ä malliesimerkinä tuleville kauppa- ja investointisopimuksille, on se todella syytä hioa kerralla mahdollisimman hyväksi. Huonolla muotilla tulee huonoa jälkeä.
Voit lukea Kehyksen kirjallisen lausunnon täällä.