EU-maat menettävät postilaatikkofirmoille 150 miljardia euroa vuosittain

Eduskunnassa kiisteltiin eilen jo kertaalleen hylätystä hallintarekisterilaista. Valtiovarainministeri Alexander Stubb harmitteli lakiehdotuksesta esitettyjä virheellisiä väitteitä.Stubb muistutti, että lain tarkoituksena olisi ollut pudottaa osakkeenomistajien kuluja eikä suinkaan piilottaa omistajia verottajalta. Stubbin mukaan omistusta voi jo nyt halutessaan kierrättää ulkomaiden kautta. ”Sikäli kun omistukseen sisältyy kotimaisia osakkeita, tätä voi toki pitää (olemassa olevan) lain hengen vastaisena”, hän sanoi Helsingin Sanomien mukaan.Eilen Hollannissa julkistettu raportti tukee Stubbin sanomaa: nykyinen talousjärjestelmä tarjoaa helppoja mahdollisuuksia omistussuhteiden häivyttämiseen ja verojen välttelyyn. Toiminta on ”lain hengen vastaista” mutta toisaalta täysin laillista.Kaivosfirma lainoitti itseäänMonikansallisten yritysten toimintaan perehtyneen hollantilaisen Somo-tutkimuslaitoksen raportissa kerrotaan, kuinka esimerkiksi suomalaiset yritykset voivat tehdä anonyymisti sijoituksia Suomeen. Tarvitaan vain ulkomainen postilaatikkoyritys, jonka perustaminen on helppoa.Postilaatikon avulla yritykset pääsevät nauttimaan esimerkiksi Hollannin veroeduista: lähellä nollaa olevasta yritysverosta ja muusta joustavasta lainsäädännöstä. Samalla ne voivat siirtää voittojaan korkean verotuksen maasta alemman verotuksen Hollantiin tai sen kautta vaikkapa Karibialle.Hyvästä esimerkistä käy Kanadassa päämajaansa pitävä monikansallinen kaivosyritys Eldorado Gold. Somo on tutkinut sen toimintaa Kreikassa, jossa se on aloittanut suuren ja kiistelyä herättäneen kullankaivuuhankkeen.Eldorado on perustanut Hollantiin postilaatikkoyrityksiä, ja kun se aloitti toimintansa Kreikassa, se otti lainaa omilta hollantilaisilta tytäryhtiöiltään, jotka puolestaan ottivat lainaa Barbadoksella sijaitsevalta siskoltaan.Kun itse itseään lainoittava Eldorado on velkaantunut eikä tee voittoa Kreikassa, se ei myöskään maksa veroja, joilla rahoitettaisiin Kreikan sairaaloita, tiestöä tai koululaitosta. Sen voitot kulkevat Hollannin läpi Karibialle.Tällainen verovälttely ei ole laitonta, ja monet suuryritykset käyttävät sitä aggressiivisessa verosuunnittelussaan. Toinen yleinen tapa on maksaa tytäryhtiölle suuria rojaltimaksuja esimerkiksi tuotemerkin tai teknologian käytöstä.Suomeen paljon sijoituksia HollannistaMyös Suomen valtio menettää verotuloja postilaatikoille Kreikan tapaan.Tilastojen mukaan maahamme tuli viime vuonna toiseksi eniten sijoituksia nimenomaan Hollannista, peräti 14 miljardia euroa. Edellä oli ainoastaan ”sisartaloutemme” Ruotsi, josta saatiin 32 miljardia. Kaikki muut maat tulivat kirkkaasti perässä.Suomesta myös lähti sijoituksia erityisen paljon Hollantiin, 18 miljardia euroa. Tässäkin edellä oli Ruotsi, jonne sijoitimme 31 miljardia.Kun sijoituksia tulee maahamme Hollannista tai itse sijoitamme maailmalle Hollannin kautta, miljoonia verotettavaa tuloa jää maailmalle.Suuryritysten verovälttely rasittaa verokarhun lisäksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ehkä ole mahdollisuuksia ”suunnitella” verojaan ja joiden on siksi vaikea pysyä mukana hintakilpailussa pienestä veroprosentista hyötyvien monikansallisten kanssa.Hollanti ja Luxemburg suurimpia investoijiaPostilaatikot mahdollistavat verovälttelyn lisäksi myös omistuksen piilottamisen, rahanpesun tai kansainvälisistä sijoitussopimuksista hyötymisen.EU-komission mukaan unioni häviää joka vuosi noin tuhat miljardia euroa veropetosten, veronkierron ja verovälttelyn takia. Summa on suurempi kuin mitä kaikki unionin maat sijoittavat vuosittain terveydenhuoltoon. Pelkästään verovälttelyn takia menetetään 150 miljardia.Tilastojen mukaan eniten investointeja maailmassa liikuttavat postilaatikkoyrityksiä hamuavat Hollanti ja Luxemburg. Kaksikko tekee siis — ainakin paperilla — enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia kuin Yhdysvallat tai Kiina.Jotain epäsuhdasta kertoo se, että Hollanti on väestöltään 63:nneksi suurin maa maailmassa, ja Luxemburgissa on väkeä vähemmän kuin Helsingissä. Verottajat alkavat vaihtaa tietoaVerovälttelyongelma on erityisen merkittävä kehitysmaissa, joissa verotuloilla olisi kaikkein suurin merkitys. Köyhien maiden kyky valvoa yritysten toimintaa on myös kaikkein heikoin.Somo esittää, että suurimpien yritysten tulisi raportoida voittonsa ja veronsa maakohtaisesti sekä julkistaa kaikki verotusta koskevat sopimuksensa. EU:n tulisi puolestaan yhtenäistää veropolitiikkaansa ja säätää minimitaso yritysverolle.OECD julkaisi lokakuussa yhdessä G20-ryhmän kanssa loppuraportin niin sanotusta BEPS-hankkeesta, jolla on pyritty puuttumaan muun muassa monikansallisten yritysten voittojen siirtoon pois kehitysmaista.Raportti oli pettymys monelle, mutta ainakin automaattisesta kansainvälisestä tietojenvaihdosta eri maiden veroviranomaisten välillä ollaan pääsemässä sopuun.