VTT: Ilmastotavoitteita pitää yhä kiristää

Suomalainen VTT on tehnyt mittavan työn. Se on – omien sanojensa mukaan – ensimmäisenä maailmassa vertaillut 159 maan YK:lle ja Pariisin ilmastokokoukselle antamia päästölupauksia.VTT selvitti, kuinka suuriin päästöjen vähennyksiin tai lisäyksiin kunkin maan päästövähennystavoite johtaa ja mille tasolle globaalit päästöt asettuisivat päästövähennystavoitteiden perusteella.Maiden välinen vertailu oli monimutkaista, sillä kukin maa on saanut tehdä lupauksia suurella keinovalikoimalla ja eri lähtötilannevuosilla. Osa maista on antanut sitovan päästövähennystavoitteen vuoden 2030 paikkeille, kun taas toiset ovat lähinnä kuvanneet suunniteltuja keinoja ja strategioita päästöjen vähentämiseksi.Tulokset kertovat, että kaikki teollisuusmaat ovat antaneet lupauksia, joilla päästöt vähenevät 20–30 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan kehittyvien maiden tavoitteet vaihtelevat huomattavasti.”Osa kehittyvistä maista tavoittelee päästövähennyksiä tai enintään pientä lisäystä, kun joidenkin maiden tavoite johtaisi päästöjen kolminkertaistumiseen nykytasosta”, sanoo toinen tutkimuksen tekijä VTT:n erikoistutkija Tommi Ekholm tiedotteessa.Tutkijat muistuttavat, että maailman maat ovat keskenään hyvin erilaisessa taloudellisessa asemassa. Siksi kaikilta ei voida odottaa yhtä suuria ponnisteluja päästöjen vähentämisessä.Kiinalla kirittävääSuurista päästömaista eniten parannettavaa on Kiinalla, jonka päästöt henkeä kohti nousevat vuoteen 2030 mennessä 13,1 hiilidioksiditonniin, missä on nousua noin 65 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna.Samaan aikaan Yhdysvaltain päästöt henkeä kohti laskevat noin kolmanneksen 12,8 hiilidioksiditonniin. Tuolloin Kiinan yhteenlasketut päästöt ovat lähes nelinkertaiset Yhdysvaltoihin verrattuna.EU:n päästöt henkeä kohti laskevat nykyisillä lupauksilla kolmanneksen 5,9 hiilidioksiditonniin. Neljänneksi suurimmat kokonaispäästöt ovat suuriväestöisessä Intiassa, jonka päästöt henkeä kohti kaksinkertaistuvat 4,2 hiilidioksiditonniin.Vuonna 2030 yli 10 hiilidioksiditonnia henkeä kohti tuottavat suurista maista Venäjä (18), Australia (13,7), Kiina (13,1), Kanada (12,9), USA (12,8) ja Etelä-Korea (10,8).”Korkeintaan 50 prosentin mahdollisuus”Entä riittävätkö ennen kokousta annetut päästölupaukset hillitsemään ilmaston lämpenemistä enintään kahden asteen tasolle?Kysymykseen ei ole suoraa vastausta, sillä paljon riippuu myös vuoden 2030 jälkeen toteutuvasta päästökehityksestä, tutkijat toteavat ympäristöministeriön blogissa.Mikäli vauraat maat toteuttaisivat hyvin aggressiivisia päästövähennyksiä vuoden 2030 jälkeen ja myös köyhimmät maat siirtyisivät maltillisesti laskevien päästöjen uralle, olisi noin 50 prosentin mahdollisuus, että lämpeneminen jäisi alle kahden asteen rajan.Päästövähennykset pitäisi kuitenkin toteuttaa nopeammin, kuin mitä tähän mennessä on pidetty realistisena. Siksi vuodelle 2030 kohdistuvien tavoitteiden kunnianhimon korottaminen Pariisissa ja sen jälkeen on äärimmäisen tärkeää, tutkijat summaavat.VTT esittelee tutkimuksensa Pariisin ilmastokokouksessa 10. joulukuuta.Teknologian tutkimuskeskus VTT on Suomessa keskittynyt pohtimaan ilmastonmuutoksen hillintää, kun taas Ilmatieteen laitos tutkii ilmiön luonnontieteellistä perustaa ja SYKE arvioi vaikuttavuutta.www.kepa.fi/cop21