Harvoin on Kepa saanut yhtä vuolaita kehuja sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalta että ulkoministeriön virkamiehiltä, kuin kansalaisjärjestöyksikön järjestämässä tilaisuudessa 25. marraskuuta.Aiheena olivat kehitysyhteistyön järjestötuki-instrumenttien uudistukset, joista Kepa laati juuri selvityksen. 104 järjestöä kertoo siinä näkemyksensä ministeriön tukien kehittämiseksi. Tärkeimpänä vastaajat pitivät kansalaisyhteiskunnan itsenäistä asemaa ja järjestöjen moninaisen työn turvaamista.Ministeri @toivakka kiitti @kepa_ry laatimaa ”Ulkoministeriön järjestötuet uusiksi” –selvitystä. Sitä on hyödynnetty @kehityskeskustelu2015— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) November 25, 2015Nyt kun ministeriön suunnitelmat on julkaistu, on hallinnollisissa uudistuksissa järjestöjen kannalta sekä hyvää että huonoa.PlussatJärjestöt jäävät henkiin, kun tukimuodot erityyppiselle työlle säilyvät.Järjestötyön moninaisuus sekä järjestöjen rooli kehitysyhteistyössä tunnustetaan.Viestintä- ja globaalikasvatustuen sekä hanketuen hakukierrokset järjestetään maalis-toukokuussa 2016 vuosille 2017-2018.Tietoa hakuajoista saatiin jo nyt.Ohjelmatuki myönnetään jatkossa 4 vuodeksi, mutta kuitenkin siten, että hakuun tulee lisää kilpailua (ks. miinukset).Tuet säilyvät järjestöille suunnattuina, eli haut eivät aukene esimerkiksi yrityksille.Yhteistyö on järjestölähtöistä.MiinuksetTyöltä vaaditaan lisää tuloksia, mutta resursseja vaikuttavaan työhön on entistä vähemmän.Hanketuki muuttuu kaksivuotiseksi, mikä lisää byrokratiaa.Omarahoitusosuus kasvaa VGK-hankkeissa 10-15 prosenttiin, mikä vaikeuttaa pienten järjestöjen osallistumismahdollisuuksia.Osa hanke- ja VGK-tukien maksatuksista muuttuu takautuviksi.Konferenssimatkatuki ja suunnitteluhankkeet loppuvat kokonaan.Ohjelmatukea nyt hakeville järjestöille ei myönnetä rahoitusta kolmivuotiskaudeksi aiempien tietojen mukaan, vaan kaikki järjestöt hakevat avustusta uudestaan vuonna 2017.Kunta-alan toimijat ovat järjestörahoituksen piirissä.Järjestöjen keskinäinen kilpailu nähdään itsessään tavoitteena ja voi heikentää yhteistyötä.Myös epäselvää riitti tässä vaiheessa. Esimerkiksi Toivakan mainitsemista ”julkisin varoin tehtävän työn rajoituksista” sekä hakukierrosten kriteereistä saatiin tilaisuudessa vain vähän tietoa. Alivaltiosihteeri Elina Kalkku tarkensi, ettei esimerkiksi toimintamaiden rajoituksia tulla näkemään.Kesällä ilmoitetut määrärahaleikkaukset ovat saaneet järjestökentän varpailleen, ja tieto uudesta lyhyellä varoitusajalla järjestettävästä tilaisuudesta otettiin varauksella vastaan. Tunnelma olikin silmin nähden huojentunut, kun luvassa ei ollutkaan pahin vaihtoehto.Se, mitä tämä kertoo kansalaisyhteiskunnan luottamuksesta ja sen työn arvostuksen kokemuksesta, tulisi kuulla myös herkällä korvalla.Järjestöille kuuluu paikka pöydissä, joissa niiden työtä koskevista uudistuksista päätetään ja hakukriteereitä viilataan. Myös tuloksellisuuden kriteereitä halutaan olla itse mukana luomassa.
Tarjolla keppiä ja porkkanaa
Järjestöt kuulivat vihdoin, mitä ulkoministeriö kaavailee niiden työlle ja tulevaisuudelle elintärkeiden tukien osalta. Mitkä ovat muutosten plussat ja miinukset?
Teksti: Auli Starck ja Outi Puukko