”Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät riittävää resurssointia”, totesi dosentti Elina Vuola, Kepan puheenjohtaja, kehityspoliittisessa päivässä 19. marraskuuta.Tässä valossa Vuola pahoitteli kehitysyhteistyöhön kohdistuneita ennenäkemättömiä leikkauksia.”On poliittisten päättäjien rooli määritellä se, millainen toimija suomi jatkossa on. Minusta visiona on oltava vastuullinen suomi osana vastuullista eurooppaa ja koko maailmaa.”Kepan kehityspoliittisen päivän teemana olivat YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka kulkevat myös nimellä Agenda 2030. Ne korvaavat niin sanotut vuosituhattavoitteet. Yksi suuri muutos on, että siinä kun tänä vuonna umpeutuvat vuosituhattavoitteet koskivat etupäässä köyhiä maita, koskee Agenda 2030 kaikki maita – myös Suomea.Ehkä osin tästä syystä – mutta epäilemättä myös hallituksen toimien tähden –, keskustelu päivän aikana palasi useaan otteeseen Suomen tekemiin apuleikkauksiin.Piispa Kalliala: Olen ymmälläniTurun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala viittasi taloustieteilijä Jeffrey Sachsiin, joka on sanonut, ettei kestävän kehityksen tavoitteita saavuteta ilman kehitysapua.”Minä olen ymmälläni siitä, mitä olemme tekemässä. Olemmeko kääntämässä selkämme sekä kehitysavun 0,7-prosentin tavoitteelle että näille uusille kestävän kehityksen tavoitteille? Ja niille sisällöille, mitä olemme niihin itse ajaneet?”Kallialan mukaan rajut leikkaukset ja niiden äkillisyys puhuvat eri kieltä kuin Suomen ylevät julkilausumat.”Vanhan sannonan mukaan: Se mitä teet joko alleviivaa tai yliviivaa sen, mitä sanot.”Piispa pohti, että kun esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kehitysyhtiestyö on valtion budjetista alle promillen, on kyse olennaisesti arvovalinnoista: edustavatko kestävän kehityksen kysymykset Suomelle oikeudenmukaisuutta – vai sellaista hyvänteväisyyttä, jota tehdään vain erityisen suotuisissa taloudellisissa oloissa?”Jälkimmäiseen viittaa se, että sektoritasolla tarkastellen leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat suurimpia, ellei jopa kaikkein suurimmat koko valtion tasolla.”Kalliala viittasi yhteen vanhimmista tunnetuista moraalisista periaatteista: siihen, että resurssit jaetaan niin, että pieninkin osa on siedettävä.”Kakku tulee jaettua reilusti, jos jakaja itse ottaa viimeisen palan. Pieninkin lapsi oppii tämän kerrasta.”Järjestöväki teilasi Toivakan TwitterissäTilaisuudessa puhui myös kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.), joka kehotti kaikkia pohtimaan, miten kestävän kehityksen tavoitteista ja periaattellisesta puheesta päästään ”tekemisen meininkiin” ja miten tavoitteet Suomessakin toteutetaan.”Kaiken kaikkiaan tavoitteiden lähtökohtana on köyhyyden vähentäminen. Ennen kaikkea meidän tulee tukea sellaista kasvua, että nykyhetken tarpeet tyydytetään ilman, että viedään tulevilta sukupolvilta oikeus samaan”, Toivakka sanoi.Ministeri myönsi Elina Vuolan tavoin, ettei tavoitteiden eteenpäin vieminen toteudu ilman resursseja. Hän toisti usein sanomansa kannan, että mukaan tarvitaan myös yksityisiä rahavirtoja sekä erityisesti köyhien maiden omaa parempaa varainkeruuta – myös laittomat pääomavirrat olisi tukittava.”Tavoitteet ovat niin äärettömän kunnianhimoisia, että niitä ei pystytä saavuttamaan vain julkisella rahoituksella”, ministeri sanoi.Yleisössä istui reilut 200 ihmistä, etupäässä suomalaisesta kehitysjärjestökentästä. Vastaanotto ministerin puheille ei ollut haltioitunut.Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö:Kepan kehityspoliittinen asiantuntija oli samoilla linjoilla:”On selvää, että kaikki kansainväliset sitoumukset ja sopimukset ohjaavat Suomen toimintaa”, Toivakka sanoi – sivuuttaen tosin sen, että Suomi on toistuvasti jo vuosikymmenten ajan sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyörahoitusta kohti 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta.Hän peräänkuulutti uusia toimintatapoja ja innovaatioita, ”nyt kun leikkauksia on jouduttu tekemään”, ja rohkeutta ottaa uudet tavat käyttöön.Kansalaisjärjestöjen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen on ministerin mukaan kolmitahoinen: järjestöt ovat niin tavoitteiden toteuttajia kuin seuraajia ja arvioijia. Tämän lisäksi järjestöillä on suuri merkitys viestinnässä: jokainen suomalainen pitäisi saada tavoitteista tietoiseksi ja myös edistämään niitä. Hän itse lupasi aina ja kaikkialla, mikä hattu päässä olisikin, puhua naisten aseman ja voimauttamisen puolesta.Tämäkään ei varauksettomasti yleisöä vakuuttanut.Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja:Ja Liike ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu:Kepan toteuttaman nopean Twitter-gallupin mukaan paikalla olijat uskoivat kyllä uusiin YK-tavoitteisiin tavoittesiin:Mutta sitten Kepa kysyi, kuinka vakavasti ihmiset uskovat Suomen sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sen suhtaan tilanne näytti murskaavalta.
,
,
,
,
,
,