Walesilainen pikkukylä meni veroparatiisiin

Pieni Crickhowellin kylä Walesissa on ollut viime viikkoina näkyvästi esillä kansainvälisessä mediassa.Syy on erikoinen: kylän pikkuriikkiset kaupat ja kahvilat ovat päättäneet siirtää omistuksensa veroparatiisin suojiin.Number 18 Café, jonka omistavat Samantha Devoss ja hänen miehensä Steve Lewis, ei ole poikkeus.Sam Devoss antoi vastikään The Independent -lehdelle vihaisen haastattelun, jossa hän avautui epäreilusta kilpailutilanteesta.”Facebook maksaa Britannialle vähemmän veroja kuin kahvilamme tarjoilija Lorraine.””Se ei ole reilua vaan suututtaa. Jos tässä kadun toisella puolella olisi Starbucks, emme pystyisi kilpailemaan sen kanssa, koska me maksamme kuuliaisesti kaikki veromme.”Myös Book-ish-kirjakauppaa pitävä Emma Cawfield-Walters haluaa, että kaikki kauppiaat olisivat samalla lähtöviivalla.”Miksi minua koskevat eri säännöt kuin pahinta kilpailijaani Amazonia?”BBC tekee dokumenttiaCrickhowellin verokapinaan ovat jo liittyneet kahvilan ja kirjakaupan lisäksi paikallinen savustamo, optikko ja retkeilyliike – ja lisää osallistujia odotetaan. Koko kylässä asuu 2 800 henkeä.Kapinalliset aikovat käyttää laillista verosuunnittelua hyväkseen ja jättää veronmaksulle hyvästit.Kipinän kauppiaat saivat BBC:ltä, joka lähetti keväällä kuvausryhmänsä pikkukylään etsimään veroparatiisimyönteiseen politiikkaan kyllästyneitä yrittäjiä.BBC on nyt tekemässä Crickhowellista dokumenttia, joka näytetään televisiossa ensi vuonna. Elokuvassa seurataan muun muassa sitä, kuinka kauppiaat matkaavat tunnettuun veroparatiisiin Man-saarelle saamaan käytännön apua verojen välttelyyn.Fair Tax TownLopullisena tavoitteena ei ole verojen välttely, vaan tempauksella halutaan painostaa brittiläisiä veroviranomaisia suhtautumaan tiukemmin suuryrityksiin ja kaikkeen verovälttelyyn.Kauppiaat uhkasivat ensin jakaa saamansa ohjeet kaikkien brittiläisten pienyrittäjien käyttöön, jotta paine verohallintoa vastaan kasvaisi, mutta suunnitelma on toistaiseksi jäissä.Useat brittikylät ovat kuitenkin aloittaneet paikallistuotantoa tukevan Totally Locally -kampanjan, ja Financial Timesin mukaan Crickhowellissakin kauppojen ikkunoihin on ilmestynyt Fair Tax Town -kampanjan tarroja, joista ollaan ylpeitä.Google-vero ei riitäHallitus on jo vastannut Crickhowellin väelle, että sen huhtikuussa aloittama, monikansallisiin ulkomaisiin yrityksiin suunnattu niin sanottu Google-vero on hyvä vastaus suurten välistävetoon.Google-verolla yritetään napata osuus ”todellisista” voitoista, ja sen piirissä ovat vain suurimmat yritykset. Veronmaksu tosin edellyttää, että yritykset itse ilmoittavat Britannian verottajalle ulkomaille ”kääntämänsä” tulovirrat.BBC:n taloustoimittaja Walter Pestonin mukaan Google-verolla päästään kuitenkin melko vaatimattomiin tuloksiin: tavoitteeksikin on asetettu vain noin 360 miljoonaa puntaa vuodessa.Facebookilta alle 5 000 puntaaPelkästään (verovapaasti Irlannista käsin toimiva) Google teki Britanniassa vuonna 2013 arviolta 5,6 miljardin punnan voitot, joista se maksoi veroa vaivaiset 21,6 miljoonaa veroa, kertoo Financial Times. Verojen osuudeksi tuli täten 0,3 prosenttia.Crickhowellin kahvilanpitäjä Sam Devossin parjaama Facebook puolestaan tilitti viime vuonna yritysveroa Britannialle vaivaiset 4 327 puntaa, joka oli siis vähemmän kuin tarjoilija Lorrainen panos brittiläisille teille, kouluille ja sairaaloille.Facebookin miljardivoittoja tahkova mainostoiminta teki maassa virallisesti tappiota, siksi verotkin jäivät köykäisiksi. Tappiostaan huolimatta Facebookilla oli varaa maksaa työntekijöilleen 35 miljoonan punnan bonukset, kertoo The Guardian.”Laastaria kuopan päälle”Crickhowellin retkeilyliikkeen pitäjä Jeff Thomas ei Financial Timesin mukaan ole vaikuttunut hallituksen toimenpiteistä.”Se on kuin laittaisi laastarin maantiellä olevan kuopan päälle. Se ei vaan toimi.”Britannia on jo vuosikymmeniä ollut ympäri maailmaa ulottuvan kansainvälisen veroparatiisijärjestelmän ytimessä, eikä Lontoon Cityn asemaa ole uskallettu kyseenalaistaa.Crickhowellin kapina kuitenkin osoittaa, että brittiläiset ovat heräämässä monimutkaisen piilotalousjärjestelmän synnyttämään ”kahden kerroksen väkeä” -ilmiöön, joka sallii vauraimmille yrityksille vapauksia, joita ei muille myönnetä.