Ruotsi harkitsee leikkauksia kehitysapuun

Ruotsi ilmoitti aiemmin syksyllä nostavansa kehitysyhteistyöbudjettiaan yli 300 miljoonalla eurolla.Pakolaiskriisistä aiheutuvat lisäkustannukset ovat kuitenkin muuttamassa sosialidemokraattien ja vihreiden muodostaman hallituksen ajatuksia. Development Today  -lehden mukaan valtiovarainministeri Magdalena Andersson (sd.) on pyytänyt selvitystä siitä, millaisia seurauksia koituisi, jos kehitysyhteistyövaroista käytettäisiin 60 prosenttia pakolaisten vastaanottokuluihin.Vaikeuttaisi myös ulkopolitiikkaaMargot Wallströmin (sd.) johtama ulkoministeriö on jo ehtinyt vastata, että leikkauksella olisi valtavat vaikutukset köyhissä maissa.Esimerkiksi jos YK:n väestörahaston kautta kanavoidut varat poistettaisiin, 16 000 kätilöopiskelijaa jäisi ilman koulutusta ensi vuonna, ja Global Partnership -ohjelman tukileikkauksen myötä 10 000 tyttöä ja poikaa jäisi ilman ensimmäisen asteen koulutusta.Ulkoministeriö muistuttaa myös, että leikkaukset veisivät pohjan Ruotsin pyrkimyksiltä saada paikka YK:n turvallisuusneuvostoon vuosille 2017-2018.Pakolaiskulut yli koko kehitysavunSyyskuussa Ruotsin hallitus esitti kehitysyhteistyöbudjetiksi 4,6 miljardia euroa, josta oli ajateltu käytettäväksi 19 prosenttia pakolaiskuluihin.Nyt arvioidaan, että pelkästään pakolaiskuluihin menisi ensi vuonna 6,4 miljardia euroa.Pakolaiskustannukset uhkaavat kehitysyhteistyöbudjettia siksi, että vastaanottokulut ensimmäisten 12 kuukauden osalta kirjataan yleensä kehitysyhteistyömomentin alle.  (Esimerkiksi Suomessa ne tosin laitetaan eri kategoriaan kuin ”perinteinen” tai ”varsinainen” kehitysyhteistyö.)Kahden Ruotsissa julkaistun tuoreen selvityksen mukaan maahanmuuton kustannukset ovat pääosin lyhytaikaisia, mutta taloudellisia kokonaisvaikutuksia tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä.Selvitykset osoittavat kotouttamistoimenpiteiden olevan Ruotsille kannattavia investointeja, jotka nuorentavat ikärakennetta ja edistävät kilpailukykyä.