Raportti osoittaa, että yhä useampi EU-maa huomioi nyt johdonmukaisuuden kansallisissa linjauksissaan. Moni maa on myös ottanut käyttöön ministeriöidenvälisiä koordinaatiomekanismeja. Hienoista muotoiluista ja olemassa olevista rakenteista huolimatta, konkreettisia tuloksia politiikkajohdonmukaisuuden osalta on kuitenkin edelleen liian vähän. Kritiikkiä saa myös se, että tietämys politiikkajohdonmukaisuudesta ministeriöissä ja ennen kaikkea parlamenteissa on alhaista. Siksi on tärkeää, että kansalaisyhteiskunta luo painetta politiikkajohdonmukaisuuden edistämiselle.
Uudet kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat mahdollisuuden tarkastella politiikkajohdonmukaisuutta uudessa valossa, ja arvioida, miten hyvin olemassa olevat rakenteet tarjoavat työkaluja kestävän kehityksen johdonmukaiseen edistämiseen.
Suomi nostetaan raportissa esille maana, jossa politiikkajohdonmukaisuus on huomioitu erityisen hyvin. Kiitosta saa esimerkiksi ulkoministeriön koordinoima ruokaturvatyöryhmä, jonka toimintaan osallistuvat myös kansalaisjärjestöt ja tutkimuslaitokset. Raportissa kuitenkin ilmaistaan huoli siitä, miten politiikkajohdonmukaisuuden käy uuden hallituksen alla, ja nostetaanko se esimerkiksi osaksi parhaillaan valmisteilla olevaa kehityspoliittista linjausta.
Politiikkajohdonmukaisuus oli esillä kehitysministerien epävirallisessa ulkoasiainneuvostossa 26. lokakuuta. Suomea kokouksessa edusti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Kokouksessa hyväksyttiin neuvoston päätelmät, joissa muun muassa todetaan, että uusi kestävän kehityksen Agenda 2030 lisää tarvetta johdonmukaisuudelle eri politiikanalojen ja toimijoiden välillä. Kehys lähetti ennen kokousta Toivakalle kirjeen, jossa kannustettiin Suomea olemaan jatkossakin aktiivinen ja pyytämään komissiota laatimaan EU:n laajuinen kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuuden työohjelma. Kehys muistutti myös kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen kestävän kehityksen politiikan olevan pitkän tähtäimen ratkaisu pakolaisuuden haasteisiin.
”EU on politiikkajohdonmukaisuuden edelläkävijä, ja sillä oli keskeinen rooli siinä, että saimme aikaan universaalin sitoutumisen politiikkajohdonmukaisuuteen. Toivomme, että uusien kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksyminen luo mahdollisuuden tuoda kaikki toimijat yhteen ja muotoilla selkeä visio siitä, miten EU:n tulee toimeenpanna tavoitteet. Tähän tarvitaan selkeitä tavoitteita sekä vahvoja, osallistavia ja läpinäkyviä seuranta- ja vastuumekanismeja”, CONCORDin johdonmukaisuustyöryhmän toisena puheenjohtajana toimiva Rilli Lappalainen totesi kansalaisjärjestöjen raportin julkaisun yhteydessä.
Lue lisää:
CONCORDin raportti ’Operationalising Policy Coherence for Development’
Muut CONCORDin politiikkajohdonmukaisuuteen liittyvät raportit
Neuvoston päätelmät