Siinä kun Ruotsi ja Norja kasvattavat panostustaan kehitysyhteistyöhön, on Tanskan liberaalihallitus valinnut Suomen tien: maa leikkaa kehitysavusta yhteensä 770 miljoonaa euroa vuosina 2015—2019.Tosin kannattaa pitää mielessä, että lähtötaso Suomella ja Tanskalla on aika lailla eri: leikkaustenkin jälkeen Tanska edelleen antaa YK:ssa ja EU:ssa sovitut 0,7 prosenttia kansantulostaan apuun.Vuosittainen vähennys on kolme miljardia Tanskan kruunua eli noin 130 miljoonaa euroa. Se on noin kuudesosa Tanskan apubudjetista. Suurimmat leikkaukset koskevat YK-järjestöjä, ilmastotyötä ja kansalaisjärjestöjä. Maan tiukentuneen pakolaispolitiikan tähden myös pakolaisten vastaanottamiskuluihin budjetoidaan vähemmän. Tanskan apu Latinalaiselle Amerikalle loppuu kokonaan.Aiheesta kirjoittava Development Today -lehti pitää ironisena, että Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen johti äskettäin puhetta YK:ssa, kun maailmanjärjestö hyväksyi uudet kestävän kehityksen tavoitteet.”Me olemme hyväksyneet uuden kehitysagendan”, Løkke Rasmussen sanoi. ”Nyt meidän täytyy toimia.”Hän myös korosti, kuinka Tanska on ollut YK:n vahvimpia tukijoita kautta sen historian. Tämä ei Løkke Rasmussenin mukaan tulisi muuttumaan.Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä maa leikkaa YK:lta rajusti. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelma UNDP:ltä leikataan kolmannes rahoituksesta.Suomen tyyliin myös Tanska painottaa yksityissektorin merkitystä kehitysyhteistyössä. Tanska kuitenkin leikkaa myös yritysten tukea ja kehittää ilmoituksensa mukaan uusia apuinstrumentteja yksityiselle sektorille. Maa jättää noin 75 miljoonaa euroa ”reserviin” näitä instrumentteja varten.
DT: Tanska leikkaa kehitysapua
Tanskan pääministeri sanoi YK:ssä, että nyt on aika toimia uuden kehitysagendan eteen. Samaan aikaan maa leikkaa omaa apuaan kuudenneksella.
Teksti: Esa Salminen Kuva: Magnus Fröderberg