Talousarvioesitys on karua luettavaa

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja kehitystiedotukseen on ensi vuonna varattu 65 miljoonaa euroa, esittää valtiovarainministeriö 14. elokuuta julkistetussa talousarvioesityksessä. Järjestöjen rahoitusta leikataan 43 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa.Leikkausten määrä on sama, jonka ulkoministeriö ilmoitti kesäkuussa. Järjestörahoitus ei ole suinkaan ainoa leikkauskohde, vaan kaikesta kehitysyhteistyöstä leikataan. Järjestörahoituksen osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä säilyy siis edelleen noin 13 prosentissa. Jäsenblogissa avattiin kesäkuussa leikkausten vaikutuksia järjestöihin.Budjettiesitykseen on kirjattu, että ”kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa.”  Tässä on kansalaisjärjestöjen vahvuus, mutta samalla edellytykset tehdä tätä työtä heikkenevät olennaisesti.Suurin ongelma leikkauksissa on niiden rajuus – nyt leikataan paljon ja nopeasti. Miltään muulta sektorilta ei vedetä mattoa näin jalkojen alta. Etenkin pitkäjänteisyyttä vaativassa kehitysyhteistyössä niin toiminnan suunnittelu kuin alasajokin vaatii aikaa.Isoja päätöksiä tehdään nyt ennen kuin kehityspoliittisia linjauksia on tarkemmin tehty. Vasta päätösten jälkeen evaluoidaan kansalaisjärjestöjen toimintaan ja rahoitusinstrumenttien tarkoituksenmukaisuutta. Silti budjettiesityksessä lukee ”Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista. ”***Yksi huolenaihe rahoituksen vähenemisen lisäksi on se, että sitomis- ja myöntövaltuuksia on järjestörahoituksen kohdalla varattu ensi vuodelle vain 29 miljoonan euron verran (vuoden 2015 talousarviossa 100 miljoonaa euroa). Tämä voi entisestään heikentää järjestöjen mahdollisuuksia saada tukea pitkäjänteiseen työhön ja tehdä monivuotisia sopimuksia.Järjestörahoituksesta yhä suurempi osa kanavoidaan ohjelmatukena kumppanuusjärjestöjen kautta. Ensi vuodelle ei myönnetä lainkaan uutta tukea pienten ja keskisuurten järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin. Viestintä- ja globaalikasvatustyö jää lähes kokonaan ohjelmatukea saavien järjestöjen varaan. Monen pienen järjestön työ lakkaa käytännössä kokonaan. Isoissa järjestöissä on puolestaan aloitettu YT-neuvottelut.Budjettiesityksessä myös todetaan, että ensi vuonna hankkeiden määrää vähennetään. Odotettavissa siis on tähän tähtääviä uudistuksia ja rajoituksia. Ainoana valopilkkuna budjettiesityksessä voi nähdä omarahoitusosuuden säilymisen 15 prosentissa. Merkittävää on myös se, että maamme hallitus siirtää tietoisesti rahoitusta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä muuhun toimintaan, erityisesti Finnfundille – tuplasti järjestörahoituksen verran. Lue tästä lisää Kepan tiedotteessa.***Vielä voit vaikuttaa – allekirjoita vetoomus pelastetaankehitysyhteistyo.fi ja tule mukaan luovuttamaan allekirjoitukset ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle tiistaiaamuna 8.9., Me välitämme -mielenilmauksesta lisää Kepan tapahtumakalenterissa.