Budjettiesitys kertoo kehityspolitiikan suunnanmuutoksesta: Rahat köyhimmiltä yrityksille

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuus jää alle aiemmin arvioidun 0,35 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön on suunnitteilla 43 prosentin leikkaukset. Tänä vuonna valtio myöntää järjestöille 114 miljoonaa euroa tukea, joten leikkauksilla saataisiin aikaan 49 miljoonan euron säästöt.”Päätös rahojen siirtämisestä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä yritysten tukemiseen on paitsi käsittämätöntä, niin myös kyseenalaistaa laadukkaan kehitysyhteistyön. Kansalaisjärjestöt toimivat pitkäjänteisesti myös kehitysmaiden pienyrittäjyyden tukemiseksi. Tämä työ vaikeutuu vakavasti leikkausten vuoksi. On hölmöläisen peiton jatkamista siirtää rahaa yhdeltä yrityksiä tukevalta sektorilta toiselle ja unohtaa samalla järjestöjen vuosia onnistuneesti jatkunut työ kehitysmaiden hyväksi. Yritystuki ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen ovat näin myös joutuneet vastakkain, vaikka niiden välillä on selvä kytkös”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Uusi hallitus haluaa korostaa kehityspolitiikassaan voimakkaasti yksityisen sektorin roolia. Kehitysyhteistyö tarvitseekin senkin vuoksi erityisesti rinnalleen reilua vero-, kauppa- ja talouspolitiikkaa. Yritykset on sitoutettava maksamaan veronsa maakohtaisesti, noudattamaan kansainvälisiä ihmis- ja työoikeussopimuksia, toimimaan vastuullisesti ja raportoimaan toiminnastaan. Addis Abebassa heinäkuussa järjestetyssä kehitysrahoituskokouksessa YK-maat Suomi mukaan luettuna jättivät kuitenkin vastuukysymykset yritysten vapaaehtoisuuden varaan.”Hallitusohjelman arvovalinnoista kertoo omaa kieltään myös se, että päästöoikeuksien huutokauppatulot päätettiin siirtää kehitysyhteis- ja ilmastotyöstä kohti teollisuuden tarpeita. Muutos kerrottiin tehtävän vuoden 2016 alusta, mutta hallitus päätti myöhemmin nopeuttaa aikataulua entisestään ja tehdä siirron jo tämän vuoden puolella. Kyseessä ei ole mikään pikkusumma, vaan puhutaan noin 70 miljoonan euron vuosittaisesta lovesta ennestäänkin köyhdytettyyn kehitysrahoituskassaan. Tämän vuoden jälkipuoliskon osalta summa on 35 miljoonaa”, Lappalainen toteaa.Järjestötuen rajut leikkaukset vaikuttavat myös Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun ja koventuneeseen asenneilmapiiriin: rasisminvastainen, globaalia vastuunkantoa edistävä työ vaikeutuu, koska hanketukea ja viestintä- ja globaalikasvatustukea ei myönnetä lainkaan ensi vuodelle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kaventumista ja esimerkiksi monien ystävyysseurojen, kehitysmaayhdistysten ja globaalikasvatusjärjestöjen pitkäaikaisen työn loppumista.LisätiedotTimo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa p. 050 317 6700 timo.lappalainen@kepa.fiNiina Mäki, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa p. 050 317 6724* Tiedotetta muokattu 14.8.2015 klo 15:07.