Viestintä kehityskysymyksistä suomalaisille uhkaa loppua

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) on sanonut, että suomalaisille halutaan jatkossa tarjota tietoa kehitysyhteistyön tuloksista ja että suomalaisten halutaan olevan ylpeitä kehitysyhteistyön saavutuksista. Tämä voi jäädä toiveeksi, sillä Suomen hallitus on päättänyt, että työn tekijöiltä viedään tuet.Suomessa kehitysjournalismia ja -viestintää tehdään tällä hetkellä lähinnä kansalaisjärjestöissä ja ulkoministeriössä. Suurimmat kanavat ovat olleet ulkoministeriön Kehitys-lehti, Maailma.net-verkkoportaali, IPS-uutistoimisto ja Kepan julkaisema Maailman Kuvalehti sekä Kepa.fi-sivuston uutistuotanto.Tämän lisäksi ulkoministeriö on tukenut muita kehitys- ja globaalikasvatushankkeita, esimerkiksi tiedotuskampanjoita opiskelijoille ja koululaisille ja erilaisia tapahtumia Maailma kylässä -festivaalista Suomen sosiaalifoorumiin.Leikkaukset Suomen kehitysyhteistyöhön uhkaavat lopettaa alan lähes kokonaan: Kepan julkaisujen kohtalo päätetään alkusyksyllä käytävissä suurissa yt-neuvotteluissa, ja niin Maailma.net kuin IPS ovat vahvasti riippuvaisia ministeriön myöntämästä viestintä- ja globaalikasvatustuesta, jonka hakukierros on peruttu.Ulkoministeriöstä ei osata sanoa vielä juuri mitään konkreettista ministeriön oman kehitysviestinnän jatkosta. Kepan tietojen mukaan Kehitys-lehti jatkaa ilmestymistä ainakin ensi vuoden.Tilanne on siinä mielessä nurinkurinen, että Kepa.fin tietojen mukaan viestintä on jatkossa yksi pääpainoalue Suomen kehitysyhteistyössä, sillä kehitysavun leikkauksista syytetään osaltaan liian vaisua viestintää avun tuloksista.Selviävätkö Maailma.net ja IPS?Kaikki alan toimijat selvittelevät parhaillaan mahdollisuuksiaan jatkaa toimintaansa.”Selvää on, että uutistoiminta tulee kutistumaan murto-osaan nykyisestä ja palkattu työvoima vähenee nykyisestä kahdesta kokopäiväisestä työntekijästä”, kuvaa Maailma.netin päätoimittaja Janne Hukka. ”Mahdollisuudet päästää kansalaisyhteiskunnan toimijoita ääneen ja pitää suurten medioiden uutiskatveessa olevia teemoja esillä tulevat vähenemään selvästi.”Ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuki muodosti viime vuonna noin kaksi kolmasosaa Maailma.netiä pyörittävän yhdistyksen tuloista. Portaali julkaisee vuosittain noin tuhat toimitettua uutista, mielipidekirjoitusta tai kolumnia sekä 500-600 järjestöjen ilmoitusta tai kampanjauutista.”Painotuksina on ollut kansalaisyhteiskunnan oman äänen esilletuonti, tärkeiden pienten uutisaiheiden esilläpito ja journalistinen riippumattomuus”, Hukka kertoo. ”Meidän uutisjuttuja lukevat niin toimittajat, opettajat, kansalaisjärjestökentän toimijat kuin virkamiehet ja expatit kansanvälisissä keskuksissa.”Kehitysmaiden toimittajien juttuja Suomeen välittämän IPS-uutistoimiston kuluista ministeriön tuki on kattanut vuosien varrella 25—40 prosenttia. Osuus on ollut kasvussa, sillä myyntitulot ovat laskeneet lehtitalojen säästökuurien myötä.Suomen IPSistä kerrotaan, että uutistoimisto on karsinut kulunsa kipurajalle, mutta pystynyt toistaiseksi maksamaan palkkaa uutistoimistoa pyörittävälle toimittajalle.”Palkkakulut ovat suurin menoerä, joten valtionavun loppuessa niihin ei ole enää varaa”, kertoo IPS:n toimittaja Milla Sundström.Rikottua on vaikeaa myöhemmin korjataIPS:ssä elätellään toivoa, että viestintätuen jäädytys peruttaisiin. Jos niin ei käy, on tulevaisuus epävarma.”Jatkosta on toistaiseksi tehty vain periaatepäätös, jonka mukaan uutistoimisto yritetään pitää pystyssä mahdollisimman pitkään vaikka vapaaehtoistyöllä, kuten tapahtui yhdistyksen alkutaipaleella 30 vuotta sitten”, Sundström sanoo.Ulkoministeriö pyrkii avaamaan viestintä- ja globaalikasvatustuen haun taas vuodelle 2017. Se voi tulla ainakin IPS:lle liian myöhään.”Kokemukset muista maista osoittavat, että jos uutistoimiston toiminta joudutaan lopettamaan, sen herättäminen uudelleen henkiin on lähes ylivoimaisen vaikeaa. Kukaan ei kuitenkaan osaa vielä arvioida sitä, miten pitkään tasokasta ammattijournalismia pystytään pyörittämään ilman palkattua henkilökuntaa.”Suomen IPS:n yhden hengen toimiston välittämiä juttuja julkaistiin Sundströmin mukaan huippuvuonna 2012 kaikkiaan liki 1 700 kertaa suomalaisissa lehdissä ja nettisivustoilla. Sittemmin varsinkin maakuntalehdistössä tapahtuneet muutokset ovat kutistaneet asiakaskuntaa, mutta viime vuonnakin julkaisuja kertyi reilut 1 200.Niin IPS:n kuin Maailma.netin huolta lisää se, että monet näiden jäsenistä ja asiakkaista ovat järjestömaailmasta. Kun kehitysyhteistyön leikkaukset osuvat kovasti tähän joukkoon, on yhä harvemmalla enää varaa ostaa palveluja ja uutisia.Kouluvierailut päättyvätViestintä- ja globaalikasvatushankkeet ovat arkipäivää myös monelle sellaiselle järjestölle, joka tekee myös muuta työtä. Tällainen on esimerkiksi pitkälti vapaaehtoisvoimin toimiva Eettisen kaupan puolesta ry eli Eetti.”Viestintä- ja globaalikasvatustuki on meille erittäin tärkeä tukimuoto”, kertoo Eetin toiminnanjohtaja Lotta Staffans.”Sen avulla olemme pystyneet rakentamaan vahvoja kansainvälisiä verkostoja, joiden kautta tuomme Suomeen tietoa globaaleihin tuotantoketjuihin liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä. Olemme eri kampanjoiden avulla tiedottaneet laajasti esimerkiksi globaalin vaatetuotannon epäkohdista ja käyneet vuoropuhelua suomalaisyritysten kanssa siitä, miten ongelmia voidaan ratkaista.”Eetti on myös ulkoministeriön tuella kouluttanut kouluvierailijoita, jotka ovat tavanneet tuhansia koululaisia ja keskustelleet heidän kanssaan globaalista taloudesta ja vastuullisesta kuluttamisesta.”Nämä aiheet herättävät nuorten keskuudessa paljon kiinnostusta, mutta ilman ulkoministeriön tukea meidän on mahdoton tuottaa uusia materiaaleja tai ylipäänsä koordinoida kouluvierailuja ja muuta vapaaehtoistoimintaa.”Poliittisia valintojaMinisteri Toivakka on useaan otteeseen todennut, että leikkauksissa on takana yleinen säästötarve. Todellisuudessa kyse on myös poliittisista valinnoista. Hallitusohjelmassa esitetään, että muusta kehitysyhteistyöstä siirrettäisiin 100 miljoonaa euroa vuosittain lainamuotoiseksi avuksi tai suomalaisyrityksiä tukevan Finnfundin pääomittamiseen.Finnfund oli hakenut 40:ä miljoonaa, joten jos uutta lainoitusinstrumenttia ei saada vielä ensi vuodelle pystyyn, se saattaa saada jopa 60 miljoonaa enemmän kuin hakikaan. Järjestöjen työltä, viestintä mukaan lukien, leikataan näillä näkymin noin 48 miljoonaa, eli melkein puolet niiden tähän asti nauttimasta vuotuisesta valtionavusta.Kepa kampanjoi sen puolesta, että hallitus kohtuullistaisi kaavailtuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Vetoomus hallitukselle löytyy osoitteesta pelastetaankehitysyhteistyo.fi