Kehitysjärjestöt: Leikkauksilla tuhoisat vaikutukset koko toimialalle

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön on suunnitteilla 43 prosentin leikkaukset. Tänä vuonna valtio myöntää järjestöille 114 miljoonaa euroa tukea, joten leikkauksilla saataisiin aikaan 49 miljoonan euron säästöt. Tämä vastaa 0,09 prosentin osuutta valtion vuoden 2015 menoarviosta.“Saatava säästö on valtion menoihin nähden minimaalinen, mutta sillä on tuhoisat vaikutukset maailman kaikkein köyhimpien ihmisten elämään. Samanaikaisesti kun järjestöjen työstä leikataan, hallitus myöntää esimerkiksi kaivosyhtiö Talvivaaralle lisärahoitusta 112 miljoonaa euroa. Leikkausten kohdentuminen on aina myös poliittinen arvovalinta”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Leikkaukset vaikuttavat suoraan esimerkiksi naisten ja lasten elämään kehitysmaissa. Pelastakaa Lapset arvioi, että noin 80 000 lasta jää ilman perusopetusta ja lasten suojelua. Järjestön toimintaan osallistuneista yli puolet on ollut tyttöjä. Plan Suomen työssä leikkaukset kohdistuvat 180 000 lapsen elämään Esimerkiksi Etiopiassa lapsiavioliittoja ja sukuelinten silpomista ehkäisevä hanke uhkaa päättyä, jolloin 50 000 tyttöä ja naista jää kokonaan työn ulkopuolelle. Suomen World Visionin ohjelma-alueilla 30 000 lasta jää alipainoisiksi. Ihmisten toimeentulon ja elinkeinomahdollisuuksien heikentyessä vaikutukset ulottuvat pahimmillaan 230 000 lapseen, nuoreen ja aikuiseen, järjestö arvioi.Kirkon Ulkomaanavun työ Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa on antanut yli 16 000 ihmiselle mahdollisuuden toimeentulon hankkimiseen esimerkiksi säästö- ja lainaryhmien avulla. Suurin osa hyödynsaajista on kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia, lapsia ja nuoria.Hallitus on linjannut kehityspolitiikan painopisteiksi naisten ja tyttöjen aseman, toimivan demokratian, kestävän energiantuotannon, vesi- ja ruokaturvan sekä kehitysmaiden yritystoiminnan ja veropohjan vahvistamisen. “Järjestöillä on vahva asiantuntemus hallituksen kehityspolitiikan kärkiteemoista. On nurinkurista, että leikkauksilla kuitenkin tuhotaan pohja vaikuttavalta työltä, jota järjestöt ovat tehneet jo vuosia näiden tavoitteiden toteutumiseksi”, Lappalainen toteaa. Suomi on tunnettu sen vahvasta tuesta kansalaisyhteiskunnan edellytysten puolustajana. Näiden päätösten myötä tuolle maineelle ei ole enää katetta.“Suomen sitoutuminen kansainväliseen kehitykseen näyttää hyvin kyseenalaiselta. Juuri tänä vuonna neuvotellaan kaikkia maailman maita koskevista kestävän kehityksen tavoitteista, ilmastonmuutokseen reagoimisesta sekä kehitysrahoituksesta. Myös kansainvälisesti leikkauksiin on kiinnitetty huomiota, ja Suomen toiminnan on nähty vaarantavan koko EU:n uskottavuutta työssä oikeudenmukaisemman maailman puolesta”, sanoo Lappalainen.Ulkoministeriö kertoi 30. kesäkuuta leikkausten purevan kaikkiin ministeriön tukea saaviin kehityskysymysten parissa työskenteleviin kansalaisjärjestöihin.Isojen ja ammattimaisten järjestöjen saamaa ohjelmatukea leikataan kautta linjan noin 38 prosenttia. Pienten ja keskisuurten järjestöjen toiminta vaikeutuu, koska hanketukea ja viestintä- ja globaalikasvatustukea ei myönnetä lainkaan ensi vuodelle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monien ystävyysseurojen, kehitysmaayhdistysten ja globaalikasvatusjärjestöjen pitkäaikaisen työn loppumista.Leikkauksilla on väistämättä myös työllisyysvaikutuksia Suomessa, järjestöt arvioivat. Kehitysjärjestöjen asiantuntija- ja kattojärjestö Kepa aloittaa heinäkuun lopussa koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut. Sama tilanne odottaa useimpia suuria kehitysjärjestöjä. Leikkauksilla on myös kerrannaisvaikutuksia. Kun vapaaehtoisvoimin toimivilta järjestöiltä vähennetään hanketukea, suomalaisten mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyön parissa ja vaikuttaa näin paremman maailman puolesta pienenevät huomattavasti.Järjestöt vetoavat hallitukseen kehitysyhteistyön pelastamiseksi pelastetaankehitysyhteistyo.fi.LisätiedotTimo LappalainenToiminnanjohtajatimo.lappalainen@kepa.fi050 317 6700