Kehitysyhteistyöleikkaukset pantiin merkille myös ulkomailla

Perustavanlaatuiselta vaikuttavassa listassa ei ole yhtäkään kommenttia kehitysyhteistyöstä. Tekstissä todetaan, että ”Suomen kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuttopolitiikkaan keskittyvää uutisointia on ollut hyvin vähän”.Älkää hämääntykö. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Suomen suunnittelemia kehitysyhteistyöleikkauksia olisi pantu merkille maailmalla.Esimerkistä käy brittiläinen laatulehti Guardian, joka on tällä hetkellä yksi maailman kymmenestä luetuimmasta uutissivustosta, ja sen juttuja käy lukemassa arviolta 42 miljoonaa ihmistä ympäri maailman kuukausittain.Lehti kirjoitti viime viikolla Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista ja antoi tilaa myös järjestöjen kommenteille.Guardian kertoo, että Suomen varsinainen kehitysyhteistyö pienenee 43 prosentilla. Lehti lainaa Siemenpuu-säätiön puheenjohtajaa Marko Ulvilaa, joka sanoi, että ”hallituksen päätös merkitsee huimaa käännettä Suomen ulkopolitiikassa, jonka yhtenä peruselementtinä on tähän mennessä ollut solidaarisuus”.Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen puolestaan kertoi, että ”leikkaukset tappavat kansalaisjärjestösektorin, etenkin pienet järjestöt”.”Vaikka leikkauksia tehdään kaikilla aloilla, juuri kehitysyhteistyöhön ja koulutukseen kohdistuvat suurimmat säästöt.”***Guardianin jutun lainaukset ovat itse asiassa peräisin EU-uutisointiin keskittyvän EurActiv-uutissivuston samanaiheisesta jutusta.Brysseliin sijoittunut, EU-toimijoista uutisoiva EurActivkaan ei sekään ole pieni toimija: palvelussa julkaistaan uutisia 12 kielellä, ja sen sivustoilla on keskimäärin noin 670 000 kuukausittaista lukijaa.***Ja onhan asia toki noteerattu myös uutistalojen ulkopuolella.Muun muassa eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Concord on tyrmistynyt Suomen leikkauspäätöksestä. Järjestö edustaa yli 2 400:aa järjestöä ympäri Eurooppaa, ja sen piiriin kuuluu miljoonia EU-kansalaisia.Concord harmittelee avoimessa kirjeessään pääministeri Sipilälle, että Suomen päätös osuu hankalaan saumaan, sillä EU:n komissio ehti vahvistaa vain muutamaa päivää aiemmin, että unioni on sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Ja kuluvana vuonna on tarkoitus päättää koko planeettaa koskevista niin sanotuista kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden rahoittamisesta.”Suomi on aiemmin ollut luotettava kumppani kehityskysymyksissä, ja maa on tehnyt vaikutuksen tukemalla moninaisia kehitysyhteistyötä tekeviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita.””Nyt julkistetut leikkaukset vaarantavat tämän aseman”, kirjoittaa Concord Sipilälle.[Päivitetty 18.6.] EurActiv julkaisi juuri pidemmän uutisen Suomen leikkauksista otsikolla: Finland’s aid cut and the EU’s credibility crisis. Jutussa tuodaan esille muun muassa suomalaisella rahalla aikaansaatuja tuloksia, kuten juomaveden tuominen yli 2,5 miljoonalle etiopialaiselle ja mosambikilaisten koulunkäyntiasteen nostaminen. Ja harmitellaan sitä, miten Suomen leikkaukset heittävät varjoa koko eurooppalaisen avun ylle.