Nepalissa metsätyöläiset ovat kirjava joukko naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja. Heitä kaikkia yhdistää sama asia – riippuvuus metsistä. He saavat elantonsa myymällä keräämiään polttopuita, valmistamalla metsistä keräämistään lehdistä lautasia tai nikkaroimalla puisia huonekaluja paikallisessa huonekalutehtaassa.Sen vuoksi heille on myös elintärkeää, että metsät, joista he saavat elantonsa, säilyvät elinvoimaisina. Lisäksi heillä tulee olla oikeus inhimilliseen työhön sekä palkkaan, joka riittää elämiseen.***WWF Suomen ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kolmivuotisen, osin kehitysyhteistyövaroilla toteutetun yhteishankkeen aikana lähes 10 000 nepalilaista metsätyöläistä on liittynyt heidän etujaan valvovien ammattiliittojen jäseneksi.Lisäksi metsätyöläiset ovat saaneet koulutusta muun muassa työturvallisuudesta, oikeudenmukaisesta palkasta sekä työehtosopimuksista. Heitä on myös koulutettu suojelemaan metsiä sekä korjaamaan puuta ekologisesti kestävällä sekä turvallisella tavalla.Yhteistyöhanke on tuottanut lisäksi odottamattomia positiivisia vaikutuksia – näin todetaan konsultin viime vuodenvaihteessa toteuttamassa väliarviossa. Nepalilaisten ammattiliittojen keskinäinen yhteistyö on parantunut ympäristöasioiden antaessa heille poliittisesti neutraalin yhteistyökentän. Tämän seurauksena metsistä riippuvaiset metsätyöläiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ja päässeet vaikuttamaan myös Nepalin kansalliseen metsiä koskevaan päätöksentekoon.WWF Suomen ja SASK:n yhteistyöhanke on edistänyt Suomen kehityspoliittisen ohjelman kaikkia neljää päätavoitetta, eli ihmisoikeuksia, demokraattista ja vastuullista yhteiskuntaa, osallistavaa ja työllistävää vihreää taloutta, luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua sekä inhimillistä kehitystä.***Oleellista näissä saavutuksissa on ollut ennakkoluuloton ja sinnikäs yhteistyö. Kokemuksen perusteella voimmekin sanoa, että kehitysyhteistyössä tarvitaan eri toimijoiden välistä strategista yhteistyötä. Tällä tavoin vaativiin ja moniulotteisiin kehitys- ja ympäristöongelmiin saadaan kehitettyä toimivia ratkaisuja ja saavutetaan pysyviä tuloksia.Kehotammekin muita kehitysyhteistyötoimijoita ja järjestöjä rohkeasti innovatiiviseen yhteistyöhön – myös “perinteisen” kehitysyhteistyösektorin ulkopuolisten toimijoiden kanssa!Kirjoittaja on WWF Suomen metsäasiantuntija.***Jäsenblogissa julkaistaan Kepan jäsenjärjestöjen tuottamia tekstejä, joissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.
Mitä tapahtuu, kun yhdistetään ympäristönsuojelu ja ihmisarvoinen työ?
Kehitysmaiden maaseudulla kaikista köyhimmässä ja eriarvoisimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein eniten riippuvaisia ympäröivistä luonnonvaroista kuten metsistä. Metsät tarjoavat ruokaa, rakennusmateriaalia ja polttopuuta niin ihmisten omaan päivittäiseen käyttöön kuin myös eteenpäin myytäväksi. Monelle maaseudun köyhälle ihmiselle metsä antaakin elinkeinon ja ammatin.
Teksti: Maija Kaukonen