Paneeli: Kuka hyötyy TTIP-sopimuksesta?

Eduskunnan pikkuparlamentissa toisistaan ottivat tänään mittaa ulkoministeriön virkamiehet, tutkija ja aktivisti. Aiheena oli Euroopan komission ja Yhdysvaltain neuvottelema vapaakauppasopimus TTIP.Paljon julkisuudessa käsitelty investointisuoja oli rajattu keskustelun ulkopuolelle, joten kerrankin kuultiin, mitä muuta vapaakauppasopimus saattaa merkitä.”TTIP on suuri mahdollisuus, johon on otettu kiinni. Me toivomme, että sopimus saadaan aikaan, ja sitä kautta suomalaisille yrityksille lisää vientimarkkinoita”, sanoi ulkoministeriön Marjut Akola, markkinoillepääsy-yksikön päällikkö.”Meillä on hallitusneuvottelut käynnissä ja kovat ajat edessä. Se millä kovia aikoja voidaan helpottaa, on että saadaan vienti kasvamaan.”Toista laitaa edusti TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori.”Akola sanoi täydellisesti. TTIP-sopimus on mahdollisuus. Allekirjoitan sen täysin. Se on mahdollisuus ison rahan firmoille tehdä bisnestä häikäilemättömästi ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden kustannuksella. Meille kaikille muille se merkitsee massiivista uhkaa.”Kuka hyötyy?Vapaakauppasopimuksen tarkoitus on vähentää kaupan esteitä, minkä tulisi lisätä kauppaa EU-maiden ja Yhdysvaltain välillä. Raa’asti ajateltuna suomalainen pienyrittäjä ja yhdysvaltalainen jätti halutaan samoille markkinoille kilpailemaan. Kauniisti sanottuna avata mahdollisuuksia molemmille.Kaupallinen sihteeri Sara Ohls ulkoministeriöstä uskoi vahvasti, että suomalaiset yritykset hyötyvät TTIP:stä.”Heiltä löytyy osaamista ja valmiutta kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. He kaipaavat ja tarvitsevat sitä”, Ohls sanoi. ”Näen tämän erittäin suurena mahdollisuutena suuryrityksille, pk-yrityksille, kuluttajille ja kaikille osapuolille.”Akola ja Ohls, samoin kuin yleisöstä kommentoinut ulkoministeriön kauppapoliittisen yksikön päällikkö Jukka Pesola korostivat sitä, että TTIP tuo mukanaan myös tietoa Yhdysaltain markkinoista ja erilaisia tukipalveluja eurooppalaisille yrityksille. Pienetkin yritykset voivat heidän mukaansa hyötyä esimerkiksi alihankkijoina saksalaisten jättien kasvavasta kaupasta Yhdysvaltain kanssa.”Ei ole olemassa mitään tutkimusta siitä, miten suomalaiset pk-yritykset lisääntyvässä kilpailutilanteessa pärjäisivät”, totesi Marissa Varmavuori. ”Suhtaudun itse aika skeptisesti siihen, miten ne pärjäisivät isoihin toimijoihin nähden.”Politiikan tutkija Marko Juutinen oli varovasti samaa mieltä Varmavuoren kanssa.”Kilpailun kasvaminen on kaikkien kannalta positiivista siinä tapauksessa, että kaikki yritykset ovat pk-yrityksiä.”Mutta siinä tilanteessa, että ne eivät ole ja jos pk-yrityksiä ei erityisesti lainsäädännöllä suojella – mikä on vapaan kilpailun periaatteiden vastaista –, niin silloin tietenkin jotkut yritykset häviävät. Ei pk-yrityksillä ole kaikilla sektoreilla sellaista markkinarakoa, jossa ne olisivat suuryrityksiä parempia. Tämä pitää ottaa huomioon, kun miettii, onko tämä hyödyllistä vai haitallista. Molempia puolia on varmasti.”Lähinnä yrityksiä on kuultuKeskustelussa kävi selväksi, että Varmavuoren lisäksi Juutinen piti ongelmallisena sitä, että sopimus vie poliittista päätöksentekoa kauemmas kansalaisten ulottuvilta. Marjut Akola taas korosti useaan otteeseen, etteivät neuvottelupöydät tai sopimusta valvovat elimet sijaitse vieraalla planeetalla: niissä istuu EU, ja sen mukana myös Suomi.”Onhan se totta. Ja mitä kovempaa meteliä täällä pidetään näistä asioista, sitä paremmiksi hallinnan instituutiot kehittyvät EU-tasolla ja EU:n ja Yhdysvaltain välillä”, kommentoi Juutinen. ”Ei se suinkaan haittaa, että meille kehittyy yhteistyöelimiä. Mutta se haittaa, jos päätöksenteko vinoutuu jonkun erityisintressin tähden.”Akola muistutti, että kansalaisjärjestöt ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa TTIP-sopimuksen valmisteluun. Komission kuulemiskierroksetkin ovat olleet avoimia. Toistaiseksi valtaosa kommenttien antajista on ollut suuria yrityksiä, mikä on Juutisen mukaan ymmärrettävää: nehän kauppaa tekevät. Ministeriön Sara Ohls oli samaa mieltä.”Nämä ovat kauppaneuvottelut, ja jostain se tieto on saatava, missä ne ongelmat ovat”, Ohls sanoi.”Kun yritetään parantaa molemmin puolin markkinoille pääsyä, meidän täytyy saada tietoa yrityksiltä, jotka kauppaa tekevät. On ihan selvää, että sekä pieniä että isoja yrityksiä täytyy kuulla. Monet pienet yritykset eivät ole lähteneet Yhdysvaltain tai muille markkinoille, koska se on yksinkertaisesti liian hankalaa. He eivät ole niitä ongelmia vielä kohdanneet, joten sen tähden heidän äänensä ei suuresti kuulu.”Juutinen kuitenkin muistutti, että vaikka kyse on kauppaneuvotteluista, ne koskevat muitakin kuin yrityksiä: ne vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään. Neuvotteluja käydään tästä huolimatta kaupallisessa kontekstissa.”Jos siihen ei yhdistetä poliittista hallintaa, se on aina ongelmallista.”Kauppaneuvotteluissa käydään kauppaaYksi huolta herättänyt seikka EU:n ja Yhdysvaltain välillä ovat erilaiset säädökset sallittujen kemikaalien kohdalla. EU on esimerkiksi kieltänyt 1 037 syöpää aiheuttavaa kemikaalia työpaikoilla, kun Yhdysvaltojen listoilla näitä kemikaaleja on ainoastaan 13, viimeisin on lisätty vuonna 1974.Sekä Akola että Ohls toistelivat useaan otteeseen, että EU:ssa kielletyt tuotteet ja kemikaalit pysyvät kiellettyinä jatkossakin – TTIP ei niihin vaikuta. EU ei tule myöskään joustamaan esimerkiksi hormonilihan tuomisesssa alueelleen.Tämä argumentti oli Varmavuoresta rauhoittava, mutta aiheutti myös lisähuolia.”EU:lla on tämä hormonilihakysmys, luultavasti myös siipikarjan klooripuhdistuksen vastainen kanta ja monia periaatteita, joista halutaan tiukasti pitää kiinni, muun muassa elintarviketurvallisuuteen liittyen. Kun otetaan huomioon, että neuvotteluissa käydään kauppaa, ja saadaan aikaan vaikka se, että hormonilihaa ei EU:hun tule, niin EU joutuu tekemään joitakin myönnytyksiä Yhdysvalloille, ja ne minua huolettavat.””Eilen ulkoministeriön keskustelutilaisuudessa Kimmo Sinivuori ulkoministeriön kauppapoliittisesta yksiköstä sanoi, että investointisuoja on yksi tällainen myönnytys. Eli tällaisia aivan massiivisen huolestuttavia juttuja saattaa olla mukana niissä myönnytyksissä, joita EU:n täytyy Yhdysvalloille antaa.”Sara Ohls myönsi, että kuten kaikkien neuvottelujen, on TTIP:nkin lopputulos kompromissi. Hänestä kuitenkin puhutaan paljon siitä, mitä EU joutuu antamaan – on myös paljon asioita, joissa Yhdysvallat joutuu antamaan periksi. Yksi tärkeä asia EU:lle ovat Yhdysvalloille hankalat, eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat.”EU tulee painamaan päälle, ja se on mahdollisesti sellainen asia, minkä Yhdysvallat antaa meidän puolelle.”Juutinen muistutti lopuksi, että vaikka EU pitäisi nyt lujasti kiinni kiellettyjen aineiden listastaan, se ei tarkoita, etteikö markkinoillemme tulisi myöhemmin muita, yhtä haitallisia ja samankaltaisia tuotteita.”Tuotekehittely tarkoittaa sitä, että pyritään kehittämään uusia tuotteita mahdollisimman laajoille markkinoille. Tämän sopimuksen tarkoitus on antaa välineet sille.”