Järjestöt huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella: Eriarvoisuuden kasvu vaatii uskottavaa aikataulua kohti 0,7-tavoitetta sekä tukea järjestöjen työlle

”Nepalin maanjäristyksen jäljiltä miljoona lasta odottaa apua. Välimerellä on kuollut alkuvuoden aikana lähes kaksituhatta sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevaa ihmistä. Syyrian konfliktin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton. On selvää, että tarvitsemme tulevalta hallitukselta rohkeita ja määrätietoisia toimia maailmanlaajuisten kriisien ja haasteiden ratkaisemiseksi. Suomella on oltava suunnitelma 0,7-sitoumuksen saavuttamiseksi – ja tätä tavoitetta kannattaa myös enemmistö eduskuntapuolueista”, sanoo Kepan hallituksen puheenjohtaja Elina Vuola. Maahanmuuttopolitiikka on noussut hallitustunnustelujen yhdeksi ydinkysymykseksi, ja erityisesti perussuomalaiset ovat vanhastaan painottaneet ihmisten auttamista lähtömaissaan.  Vastuullinen siirtolaispolitiikka tarkoittaa EU-jäsenmaiden tasaista taakanjakoa sekä tulijoiden inhimillistä kohtelua. Lisäksi panostus kehitysyhteistyöhön auttaa yhtenä työvälineenä kehittämään niitä yhteiskuntia, jotka eivät tällä hetkellä anna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä kansalaisilleen.***”Juuri nyt ollaan luomassa uusia globaaleja kehitystavoitteita YK:n puitteissa. Suomen valtion sanat ja teot ovat jyrkässä ristiriidassa jos kehitysrahoitusta leikataan taas”, Vuola sanoo.Johdonmukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa olisi painostaa EU:ta olemaan aktiivinen veroparatiisien sulkemiseksi niin, että kehittyvät maat saavat niille kuuluvat verotulot oman maansa kehittämiseen, mitä myös keskustapuolue on ajanut tavoitteenaan. Kepa toivookin globaalivastuun ja kehityskysymysten näkymistä tulevan hallituksen ohjelmassa ja yhden tai useamman ministerin toimenkuvassa. Itsenäinen, globaalivastuuta kantava kehitysministeri on edelleen ideaali ratkaisu, johon on pyrittävä.”Suomen köyhiä ei pidä asettaa vastakkain muiden maiden köyhien kanssa, joille ihmisarvoinen elämä ei tällä hetkellä ole mahdollista useasta eri syystä. Ilmastonmuutos, konfliktit ja niiden synnyttämät pakolaisvirrat vaikuttavat meihin kaikkiin. On myös talouden kannalta järkevää huolehtia, että yhteiskunnalliset olot Suomen ulkopuolella ovat vakaat, äärimmäinen köyhyys vähenee ja mahdollisimman monesta kehitysmaasta tuleekin kauppakumppanimme, kuten on käynyt jo esimerkiksi Vietnamin ja Namibian kanssa”, Vuola jatkaa.***Suomessa on yli 300 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä, ja iso osa suomalaisista kuuluu johonkin kehitysyhteistyötä tekevään yhdistykseen. Sadattuhannet suomalaiset l tekevät vapaaehtoistyötä köyhien maiden ihmisten hyväksi.  Kehitysyhteistyöjärjestöt muun muassa valvovat julkisten varojen käyttöä sekä toimivat kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumiseksi. Kansalaisjärjestöt toimivat alueilla ja tilanteissa, joissa valtioiden välinen kehitysyhteistyö voi olla jopa mahdotonta. Järjestöjen toiminnalla on suora ja välitön vaikutus kehitysmaiden kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen. Järjestöavustuksista leikkaaminen olisikin hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.”Tuleva pääministeri Sipilä oli ajan hermolla ottaessaan valtiopäivien avajaispuheessaan esille kriisi- ja kehitysavun tärkeyden. On toivottavaa, että muun muassa keskustan linjaus rauhan ja ihmisoikeuksien edistämisestä sekä köyhyyden, ruoka-, vesi- ja energiapulan torjumisesta päätyy tulevan hallitusohjelman kansainvälisen osion ytimeen.  Tiukan paikan tullen katsotaan, mitkä ovat meidän yhteiskuntamme todelliset arvot, joiden perusteella vaikeita päätöksiä tehdään”, Elina Vuola sanoo. Lisätietoja:Timo Lappalainen, Kepa ry p. 050 317 6700 timo.lappalainen@kepa.fiElina Vuola puheenjohtaja, Kepa ry p. 050 3111972 elina.vuola@helsinki.fi