Uudet kehitystavoitteet koskevat myös meitä – joko Suomi herää?

Seminaarissa kartoitettiin kulmakiviä, joiden täytyy olla paikallaan, jotta maailman valtiot voivat hyväksyä globaalit kestävän kehityksen tavoitteet syyskuussa YK:n päämajassa New Yorkissa.Avauspuheenvuorossa Euroopan komission edustaja Giovanni Mastrogiacomo korosti sitä, miten EU näyttelee tärkeää roolia ja miten kaikkien sidosryhmien osallistuminen on tärkeää Post 2015 -prosessin onnistumiselle. Lisäksi on välttämätöntä, että Addis Abebassa heinäkuussa järjestettävä Financing for Development -kehitysrahoituskokous onnistuu.“Jos Addis Abeban kokous ei onnistu, myös syyskuun kokoustulos saattaa olla synkkä”, Mastrogiacomo totesi.Tärkeäksi teemaksi nousi myös se, miten uusia kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden toteutumista tullaan valvomaan. Valvonta edellyttää kehityksen toteuttajien vastuunottoa tai tilivelvollisuutta. Ilman vastuiden tunnustamista valvonta ei Mastrogiacomon mukaan riitä, ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen vaatii molempia!***YK:n ympäristöohjelman UNEP:n pääjohtajan Post 2015 -erityisedustaja Maryam Niamir-Fuller nosti esiin kolme asiaa, jotka Post 2015 -prosessi tuo mukaan Vuosituhannen kehitystavoitteiden edustamaan Pre 2015 -maailmaan: tasa-arvo, integraatio ja yleismaailmallisuus.Tasa-arvossa on kyse taistelusta kasvavaa eriarvoistumista vastaan, ja se on jatkuvaa työtä. Integraatio puolestaan tarkoittaa kolmea asiaa: ettei ketään jätetä jälkeen, eletään ekologisten resurssien puitteissa eikä tuhlata tulevien sukupolvien resursseja ja sitä, että jätetään jotakin uutta ja hyvää jälkeemme. Yleismaailmallisuus puolestaan tarkoittaa esimerkiksi maailmanlaajuisesti yhteneviä ympäristö- ja työelämän standardeja.Kitty van der Heyden World Resources Institutesta innostui pohtimaan kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta eli taloudellista, sosiaalista ja ekologista ulottuvuutta.Hänen tulkintansa mukaan olemme viime vuosikymmeninä saavuttaneet merkittävää edistystä ja kasvua taloudessa. Myös sosiaalikysymyksissä olemme saavuttaneet parannuksia, vaikka paljon onkin vielä tehtävää. Sen sijaan ympäristöasioissa olemme matkalla kohti pohjaa; käyrät näyttävät eksponentiaalisesti alaspäin.Pohtiessaan ratkaisuja van der Heyden päätyi niin ikään miettimään vastuullisuuden merkitystä kokonaisuudelle, ja piti sitä aivan keskeisenä. Hän totesi hauskasti mutta hieman vaikeatulkintaisesti, että vastuullisuus ei tarkoita, että pidämme toisiamme kädestä. Se tarkoittaa sitä, että pidämme toistemme jalkoja nuotion yläpuolella.”Seuranta on hieno juttu – vastuullisuus on pakko”, hän sanoi.***Seminaarin toinen puolisko käsitteli EU:n komission 5. helmikuuta julkaisemaa Post 2015 -mietintöä.Omassa puheenvuorossani esittelin suomalaisten järjestöjen näkökulmasta keskeisimmät Post 2015-periaatteet eli yleismaailmallisuuden, kestävyyden ja planetaaristen rajojen kunnioittamisen sekä ihmisoikeudet.Korostin, että vaikka komission mietinnössä on suuria sanoja maailman kehitysparadigman muuttamisesta, edustaa itse mietintö kuitenkin varsin perinteistä “kauppaa ja kehitystä” -toimintatapaa.EU ei ota asiassa johtajuutta eikä myönnä sitä, että elää itse ekologisesti yli varojensa ja on nykyisellään osa ongelmaa. Lisäksi muistutin, että EU toimii ristiriitaisesti suhteessa omiin tavoitteisiinsa. EU esimerkiksi korostaa Maailman kauppajärjestön tärkeyttä ja monenkeskisten kauppaneuvottelujen saattamista loppuun, mutta neuvottelee samaan aikaan kahdenkeskisistä kauppasopimuksista – esimerkkinä EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TTIP-sopimus.Lisäksi esitin useita talouteen liittyviä toimenpiteitä, joita EU voisi tehdä osana Post 2015 -prosessia. Tärkeimpiä ovat seuraavat viisi seikkaa:EU:n tulee uudelleen sitoutua 0,7 -prosentin kehitysrahoitustavoitteeseen bruttokansantulosta. Tavoitteen saavuttamiselle on asetettava sitovat aikataulut. Ilman tätä kehitysmaat eivät usko EU:n toteuttavan myöskään mahdollisia muita uusia sitoumuksiaan.Lisää rahaa kehitykseen saadaan valtioiden veropohjaa laajentamalla. Uusia veroja voisivat olla rahoitusmarkkinavero, hiilivero ja lentovero.Laittoman pääomapaon tukkimiseksi veroparatiisit on suljettava ja demokraattisen päätöksenteon takaamiseksi YK:n verokomitean asemaa vahvistettava.Läpinäkyvyys ja sitova yritysten yhteiskuntavastuuraportointi ovat välttämättömiä, jotta yritykset voivat täysipainoisesti olla mukana kehitysponnisteluissa. Maakohtaisen kirjanpidon ja raportoinnin on oltava osa monikansallisten yritysten yhteiskunta- ja verovastuuta.Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta haitallisista fossiilipolttoaineiden, maatalouden ja kalastuksen tuista on päästävä eroon.Maailmalla käytävässä keskustelussa kestävän kehityksen tavoitteista ollaan hiljalleen siirtymässä vaiheeseen, jossa aletaan miettiä sovittavien tavoitteiden toteuttamista käytännössä eri maissa. Keskustelu maakohtaisten erojen ja yhtenevien vaatimusten huomioimisesta alkaa herätä.Kun keskustelu siirtyy tavoitteiden toteuttamiseen, myös toteutumisen mittaaminen alkaa kiinnostaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteet ja indikaattorit olivat puheenaiheena myös ulkoasiainministeriön ja kansalaisjärjestöjen Post 2015 -työryhmän yhdessä järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa maanantaina 13. huhtikuuta.Tilaisuudessa julkaistiin ja esiteltiin järjestöjen Post 2015 -työryhmän yhteinen kantapaperi. 50-sivuisessa paperissa todetaan tärkeimmät suuntaviivat siitä, miten pääsemme kohti vastuullista kestävää kehitystä.Kantapaperi: The Finnish NGO Task Force’s Position Paper on Post-2015 AgendaLue Post 2015 -työn etenemisestä ja ajankohtaisista vaikuttamismahdollisuuksista: kepa.fi/post2015