”On tärkeää varmistaa, että apu kohdistuu mahdollisimman vaikuttavasti. Panostaminen esimerkiksi naisten koulutukseen tuottaa kestäviä tuloksia. Myös ympäristöongelmien ennaltaehkäiseminen ja korjaaminen ovat tärkeitä kohteita.”Näin linjaa pääministeri Alexander Stubb (kok.) kansalaisjärjestöjen talouspoliittisessa vaalikoneessa. Stubb oli koneeseen vastatessaan ”jokseenkin samaa mieltä” väittämästä, että kehitysyhteistyötä edelleen tarvitaan. Jokseenkin ja täysin samaa mieltä väitteen kanssa on 84 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista.Myös monet muut ehdokkaat painottavat avoimissa vastauksissaan kehitysyhteistyön sisältöjä.”Kehitysyhteistyötä tarvitaan, mutta sitäkin on syytä uudistaa”, sanoo esimerkiksi Olli Rehn (kesk.). Rehn laittaisi kehitysyhteistyön painopisteen köyhyyden poistamiseen, tyttöjen koulutukseen, reilun ja vapaan kaupan edistämiseen sekä yritystoiminnan ja sen eettisten sääntöjen kehittämiseen.”Tarvitaan, kunnes…”Monet poliitikot tarttuvat kysymyksen provokatiiviseen luonteeseen. Esimerkiksi nykyinen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) toteaa, että kehitysyhteistyötä tarvitaan niin kauan kuin köyhimmistä maista pakenee pääomia ja veroja, ja niin kauan kunnes epäreilu kilpailu esimerkiksi tuki- ja tullijärjestelmillä saadaan poistettua.Myös vasemmistoliiton Li Andersson asettuu siihen leiriin, jotka kehittäisivät avun lisäksi muuta politiikkaa.”Köyhyyden poistamiseksi, globaalin tasa-arvon edistämiseksi ja ilmasto- sekä ympäristökriisin ratkaisemiseksi tarvitaan paljon muutakin kuin kehitysyhteistyötä. Kaikella kauppa- ja ulkopolitiikalla on luonnollisesti myös vaikutuksia ihmisten elinoloihin, ympäristöön ja elinkeinoelämään muualla”, Andersson sanoo. ”Tällainen laaja lähestymistapa ei kuitenkaan tee nykymuotoista kehitysyhteistyötä turhaksi, vaan sille on selvästi edelleen tarvetta.”Monet vihreätkin korostavat laajemmin talouspolitiikkaa ja veroparatiisien vastaisia toimia.”Yksi tärkeä iso kehitystrendi on kehittyvien maiden omien veronkantojärjestelmien tukeminen, kun autamme niitä rakentamaan toimivaa verohallintoa ja pysäyttämään rahavirtojen valumisen ulkomaille ja veroparatiiseihin”, kirjoittaa esimerkiksi Johanna Sumuvuori (vihr.). ”Toimiva veronkanto auttaa keräämään varoja sosiaalisektorille ja koulutuksen järjestämiseen sekä parhaimmillaan vähentämään näiden maiden apuriippuvuutta. Se on suunta, jota kohti täytyy kulkea yhä määrätietoisemmin.””Ehkä, tai ei tarvita nykymuotoista”Perussuomalaisten Maria Lohela ei ole väittämän kanssa samaa eikä eri mieltä.”Nykymuotoisella kehitysavulla ei ole kyetty poistamaan köyhyyttä tai hillitsemään väestönkasvua. Kehitysavun tavoitteena ei pidä olla absoluuttinen rahamäärä, vaan sillä saavutetut tulokset. On kyettävä voimakkaaseen itsekritiikkiin siltä osin että minkälainen kehitysapu on tehokasta ja järkevää”, Lohela sanoo.Lohelan puoluetoveri Simon Elo taas kuuluu niihin, jotka ovat ”täysin eri mieltä” siitä, että kehitysyhteistyötä tarvittaisiin.”Nykymuotoinen valtiojohtoinen kehitysapu on lopetettava, koska se ei täytä sille asetettuja tavoitteita”, Elo sanoo. ”Suomen on siirryttävä vapaaehtoiseen kehitysyhteistyömaksuun, jonka voi maksaa veroilmoituksen yhteydessä, ja antaa verohelpotuksia kehitysyhteistyöhön antaville”, Elo sanoo.Näin kysyttiin: Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen.Täysin samaa mieltä: 502Jokseenkin samaa mieltä: 211Ei samaa eikä eri mieltä: 24Jokseenkin eri mieltä: 78Täysin eri mieltä: 35Tulokseksi saadun 84 prosentin tuloksen virhermarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.Talouspoliittinen vaalikone: www.vaalikone2015.fi
Ehdokkaat: Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen
Järjestöjen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 84 prosenttia katsoo, että kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen. Eroja silti on: Yhdet kehittäisivät apua, toiset muuttaisivat muuta politiikkaa kehitystä suosivaksi. Kolmannet lopettaisivat nykymuotoisen avun.
Teksti: Esa Salminen, Iina Leppäaho