Vapaaehtoisista on sittenkin hyötyä kehitysyhteistyössä

Erilaiset kehitysmaiden vapaaehtoisohjelmat ovat ehtineet kasvaa isoksi bisnekseksi kansainvälisesti. Ilmiötä on kritisoitu etuoikeutettujen nuorten harrastuksena, joka hyödyttää enemmän heidän omia tavoitteitaan, kuin kohdemaata tai -yhteisöä.Kansainvälisesti ilmiöstä on käytetty termiä ”volontourism”, joka tulee sanojen volunteering (vapaaehtoisuus) ja ”tourism” (turismi) yhdistämisestä. Kyseessä on yksi suurimmista kasvualoista kansainvälisessä matkailussa.Brittiläisen matkailun eettisyyteen keskittyvän järjestön Tourism Concernin johtaja Mark Watson jopa vetosi viime vuonna matkailijoihin, jotta he pohtisivat tarkkaan etukäteen, kannattaako vapaaehtoiseksi lähteä. Hänen mukaansa vapaaehtoiset saattavat olla pettyneitä kokemukseensa, voivat viedä paikallisilta työpaikkoja, traumatisoida lapsia, jotka kiintyvät vain vähän aikaa paikalla viipyviin vapaaehtoisiin ja viedä resursseja järjestöiltä, joiden täytyy huolehtia vapaaehtoisista.Watson suositteli vapaaehtoistoimintaa kotimaassa ja matkailua eettisissä kohteissa erikseen.Vapaaehtoisia on kritisoitu myös narsistisiksi ihmisiksi, jotka lähtevät kehitysmaihin kiillottamaan omaa kilpeään ja lähtevät takaisin kotiin ennen kuin heistä on ollut merkittävää hyötyä.Tuore tutkimus: Sittenkin hyötyäMaaliskuun 17. päivänä julkaistu vapaaehtoisohjelmajärjestö Voluntary Service Overseasin (VSO) ja Sussexin yliopiston kehitysyhteistyön tutkimuskeskuksen, Institute for Development Studiesin (IDS), julkaisema tutkimus ”Valuing Volunteering – The role of volunteering in sustainable development” tarjoaa kuitenkin positiivisemman kuvan alasta.Kahden vuoden aikana Keniassa, Mosambikissa, Nepalissa ja Filippiineillä toteutetun tutkimuksen mukaan vapaaehtoisten merkitystä kehitykselle aliarvioidaan.Tutkimukseen haastateltiin yli 3 700:aa ihmistä — muun muassa vapaaehtoisia, kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijöitä, paikallisten yhteisöjen johtavissa asemissa olevia ihmisiä, virkamiehiä ja terveydenhoitoalan ammattilaisia.Sen mukaan vapaaehtoiset ovat muun massa luoneet uusia yhteistyötapoja, joista on syntynyt sosiaalisia innovaatioita. Vapaaehtoiset ovat myös lisänneet paikallisten yhteisöjen omistajuutta kehityshankkeista, samoin kuin osallistavuutta.Monenlaista apua ja innostustaVapaaehtoiset ja vapaaehtoisohjelmat ovat myös pystyneet paikkaamaan julkisten palvelujen puutteita ja tuomaan palveluita alueille, jotka eivät muuten olisi olleet järjestöjen ja hankkeiden saavutettavissa.Haastateltavien mukaan vapaaehtoiset innostavat muita ihmisiä aktiiviseen osallistumiseen yhteisöissään. Heidän läsnäolonsa saattaa myös tarjota uusia ajattelumalleja esimerkiksi nuorison ja naisten osallistumisesta ja rooleista ja luoda luottamusta hankkeisiin, koska paikalliset ihmiset näkevät, että vapaaehtoiset toimivat epäitsekkäistä lähtökohdista.Vapaaehtoisten saattaa myös olla helpompi luoda kestäviä suhteita paikalliseen väestöön kuin muiden työntekijöiden. Nuoret olivat erityisen hyviä luomaan suhteita ja toimimaan esimerkkeinä toisille nuorille.Vapaaehtoiset voivat siis olla hyvinkin hyödyllisiä kehitysyhteistyössä.Mutta, tutkimus toteaa, loppujen lopuksi vapaaehtoiset eivät voi pitkällä tähtäimellä korvata palveluja, jotka valtion tulisi tarjota. Tutkimuksessa myös huomautetaan, että vaikka vapaaehtoiset myötävaikuttavat pitkien yhteistyösuhteiden syntymiseen, tulee ohjelmissa kiinnittää huomiota siihen, etteivät vapaaehtoisohjelmat osaltaan aiheuta apuriippuvuutta.